perjantai 31. maaliskuuta 2017

B480. Vanhat vaivat ja kehollaan terveisiin aikoihin kiinnittyminen

Jos jokin vanha vamma on jäänyt pitkiksi ajoiksi vaivaamaan, niin ei saisi kiinnittyä vamman aiheutumisen aikoihin eikä siihen, miten alue jäi huonosti tai on vieläkin ollut huono, vaan antaa terve keho ohjeeksi keholleen, kiinnittyä kehollaan terveisiin aikoihin, innostaa kehoaan siihens uuntaan, rohkaista ja antaa sen kehittyä suotuisissa olosuhteissa terveen kaltaiseksi ja ihan terveeksikin, kehua ja olla kiitollinen parannuksista. Näin siis jos vaikkapa synnytyksestä jäi jotakin vaivaa, niin ei saisi ajatella vauvaa tai lastaan ihan kehoonsa liittyvänä, ainakaan noin konkreettisesti, vaan antaa kehon tervehtyä rauhassa: vauva ei kai ollut sen kannalta viisaalla huomioonottavaisella tavalla tai kyllin taitava, etenkään nyt jälkikäteen, kun lapsi jo elää omaa elämäänsä.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

B479. Dementia ja kiinnostavat aiheet

Luin netistä dementiasta. Listaan tähän tekstin viereen selityksiäni:
"
Dementialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön useat älylliset toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään. Dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet.
Dementiassa ilmenevälle muistihäiriölle on ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua.   - Jos ennen työ loi ryhtiä päivään ja tekemisiin, tuoden vauhtia ja laatua, niin työn jäädessä pois eivät tottumukset kanna enää yhtä hyvin vaan tarvittaisiin jokin vastaava kenties osapäiväisempi tekeminen.
Pelkkä muistihäiriö ei kuitenkaan tarkoita, että henkilö kärsisi alkavasta dementiasta. Nimi- ja tilamuisti heikkenevät kaikilla ikääntyessä ilman, että kyseessä olisi varsinainen muistisairaus. - mielenkiinnon puute, se, että arkiset jutut hoituvat helpommin kuin vasemmalla kädellä ja toistuvat vuodesta toiseen lähes samanlaisina päivittäin tms
 Myös työmuisti heikentyy väistämättä iän mukana, jonka vuoksi on vaikea pitää monta asiaa yhtä aikaa mielessä.   - Jos työ ei tuo harjaannusta ja jollei katsele luontoa ja elämää, ota osaa niihin, niin näköhahmotus sisätiloissa istuessa heikkenee, muuttuu yksinkertaisemmaksi, viisaus vähenee.
Alzheimerin taudille on ominaista lähimuistin heikentyminen ja uusien asioiden oppimisen vaikeus. Vastikään sovittu tai puhuttu ei muistu mieleen, vaikka siitä muistutettaisiin jollakin vihjeellä. - liian mielenkiinnoton aihe vanhukselle, kokeile paljon vaativampaa, syvällisempää
Äskettäin tapahtunutta vierailua tai kaupassa käyntiä ei muisteta. - ks. yllä
Aikaisemmin helpolta tuntuneet tehtävät, kuten pesukoneen käynnistäminen, ei onnistu. - suru, masennus, kauhu, huoli omasta tulevaisuudesta, ärsyyntyneisyys kuivaan neuvovaan perspektiiviin, joaka ei mainitse mitään elämän kannalta olennaista vaan vain koneen tms
Samojen kysymysten tai tarinoiden toistaminen viittaa alkavaan muistisairauteen.   - Jos on kiinnostuneempi aiheesta kuin sen kommunikoinnista ihmisille, jotka eivöät ymmärrä sitä kunnolla vaan joille tarvitsee selittää alkeita, niin ei kenties laita merkille, selittikö jo vai aikoiko vasta selittää.
Muistihäiriön ohella dementialle on ominaista puheen sisällön köyhtyminen (afasia), - mielenkiinnon puute, toiselle ok tasoisen tehtävän muuttuminen ei haastavaksi, tekniseksi vain, pelkäksi raadannaksi vailla riittävän vaativaa ja syvällistä ajattelua, vailla elämääkoskettavuutta, väärntasoista siis
vaikeus pukeutua ja suorittaa motorisia liikesarjoja (apraksia) - suru, masennus, tyrmistys, vastentahtoisuus, motivoitumattomuus siihen, minne kneties ollaan menossa ja missäö merkeissä
 sekä käsittää nähdyn merkitystä (agnosia). - riidat puolison tai hoitohenkilön kanssa tai mielenkiinto muualla
 Dementiasta kärsivän kyky suunnitella päivittäisiä toimintoja, jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia on heikentynyt.  - riidat siitä, miten päivä käyttää, mitä tehdä ja mitä ei, millaisia osallistuvat henkilöt ovat, yms
Etenkin vaikeampaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä." - riidat, kommunikaatiokatkot, oman tilan tarve, hoitavan henkiön väsyneisyys, omat toiveet ja haaveet mutta laposen kaltainen asema

B478. Naurutauti ja tervehenkisempi maailma

Luin netistä ihmissyöntiin liittyvästä naurutaudista Uudessa Guineassa. "Sairauden tavallisia oireita ovat vapina, kaatuilu ja tahattomat naurunpyrskähdykset."
 Vapina usein liitty pelkoon ja suureen huoleen, kuten vaikka ihmissyöjien seurassa elellessä, jos alkaa huolettaa miten käy joko ihmissyönnin tai jonkin muun ison onnettomuuden vuoksi. Jos ihminen on kovin lähellä kuolemaansa, hän kai menee kömpelöksi, tokkuraiseksi, hajamieliseksi ja saattaa kaatuilla ihan jo omiin jalkoihinsakin, näköpiiri ja ymmärryksen piiri kapeutuvat. Ja vihamielinen, joka tietää, miten tuolle kohta käy, saattaa purskahdella nauruun.
Yksi syy ihmissyöntiin on kai suuri ruokahalu, osin kai ilmasto-osaamattomuudesta ja osin meiningin raadollisuudesta johtuen. Toinen syy ihmissyöntiin voi olla, ettei syöminen tunnu pahalta vaan aika tavalliselta aterialta ja siksipaljon huojentavammalta kuin vaikka ikävä ihminen. Myös jos modernin maailman näkymät tai pienen paikkakunnan elämän piirien kapeus tuntuvat kehnoilta, niin enemmän ihmisen perusluonnon mukainen elämänpiiri ruuan, käytännön tekemisen, sosiaalisuuden ja tappelun yms parissa voi huojentaa, vaikka olisi liian raadollinen, siksi vain, että maailman näkymät ovat niin synkät tai sukulaisten seuran dominansssi pännii.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

B477. Paise ja hygienia koko seudulla

En nyt näitäkään tiedä, mutta eikö paise liity siihen, kun on pöpöjä ja likaa, ei vain paiseen kohdalla vaan myös lähiseudulla. Niin os  pitäisi puhtaana ja kohtalaisen steriilinä paiseen esim. 10 kertaa leveämmän ympäristön ja myös, ettei mahassa olisi kovin pöpöistä ruokaa ja että olisi käynyt kakalla ihan tunnollisesti, niin olisiko silloin pöpöaltistusta vähemmän ja se liennyttäisi myös paisetta? Myös viileys ja rauhallisuus ehkä auttaisivat, tai sitten tervehenkiset virikkeet kuten luonnon kauneudesta nauttiminen.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

B476. Yleinen heikko taitotaso jollakin seudulla /ryhmässä ja älynkohotusohjeeni lukemisena

Olen kirjoittanut kunnollisen ajattelukyvyn oppimisesta ja älykkyyden kehittämisestä blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi . Jos jollakin seudulla tai jossakin ryhmässä on yleisesti heikko taitotaso, niin jos nuo ohjeet olisivat heillä lukemisena niin, että niistä ymmärrettyinä tulisi heidän sivistyksensä osa, niin kaipa se auttaisi heitä kehittymään ajattelukyvyltään ja älyltään. Taitojen kehittämisen ohjeita on blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi .

maanantai 20. maaliskuuta 2017

B475. Kätkytkuolema ja aikuisen teoriaperspektiivin tiedostavuus

Katselin netistä, niin kätkytkuolemasta kerrottiin, että vauva voi saada hengityspysähdyksen tai sydänpysähdyksen nukkuessaan, muttei niin seälään nukkuessaan. Voiko vauva kyljellään nukkuessaan tai mahallaan olla poski alustaa vasten kuin vanhempiensa olkaan, kylkeen tms nojaisi, eli on tavallaan seurallinen, kun vanhempi ei tee mitään kovin aktiivista, jolloin vanhemmalla on näkökulmansa tasaisena pysyvä puoli vauvaan päin. Hengitys ja sydämen toiminta vaativat kai jotakin luonnollista tiedostavuutta ja jos on kuin pakahtunut, ei-tiedostava, ihan jumiutunut, niin hengitys ja sydän eivät niin luonnostaan toimi vaan voivat mennä kaput kuten elottoman seurassa. Ja lapsi jos nojaa vanhempaansa, niin ei tee itse vaan vanhemman perspektiivin pitäisi olla tiedostava.
Tiedostavuutta lisää aistit auki tekeminen, uuden kiehtovan oppiminen esim. jollakin kivalla kurssilla, ja tekemisentapansa varioiminen kuhunkin tekemiseen sopivaksi: muisteleva, katseleva, liikkumiseen uppoutunut, tunteva, selittävä, miettivä, ym mitä milloinkin eniten muita puolia unohtamatta. Ulkoa lukemisen sijasta oma ymmärrys ja aistit ovat tiedostavuutta.
Vauvan hengutyksen ja sydämen toiminnan omaehtoisuutta voisi kai parantaa jokin villieläin esikuvana, (muttei kai lemmikkieläin tai kotieläin).

B474. Leväperäinen pää kun muilla ok pää ja koulutasoisten työtehtävien tekeminen työteliään tunnollisesti

Usein jos joku, esim. nainen, tekee vain naisten juttuja, taidetta, hoitotyötä, uskontoa yms ja ylenkatso miesten töitä, insinööritaitoja, koulua, akateemista sivistystä ja näiden mukaisia ammatteja, niin tekemisten perustaso voi jäädä liian heikoksi. Jos siis tällaisella ihmisellä on leväperäinen huono pää, kun taas tutuilla ihan hyvä pää tai ok pää, niin se johtuu yleensä koulujärjen ja arjen perustekemisten liian vähäisestä määrästä tai siitä, että yrittää niitä tehdessään taiteilla niille jotakin hienompaa sisällystä, esim. tyyliä, näkemystä, taiteellista hahmoa, kauneutta, näyttelemistä, asemaa, muiden elämänalojen hyveitä, vaikkei perustaso ole perusmuodossaan kunnossa. Kouljärki tarvitsee yleensä tuekseen aistien käyttöä, käytännön tekemisiä, liikuntaa, ulkoilua, lukemista, arkea, uutisten seuraamista yms. Jos malttaa keskittyä pelkkää perustasoon niin, että kapasiteettia jää yli muttei kuluta sitä mihinkään, niin aidot kasvavat paljon, ja silloin ajan ja perustason harjaannuksen sekä opiskelun myötä voi kehittyä niin taitavaksi kuin mitä nuo taitavammat elämänalueet maineeltaan ovat. Mutta se edellyyttä, että perustaso on KOKO AJAN kunnossa, huolehdittu, eikä että vain suorittaa jonkin koulujutun ja haihattelee loput. Mutta jollei sitä jaksa, niin jo osan aikaa koulumaisesta perusjärjestä huolehtiminen parantaa laatua ja tekee tervejärkisemmäksi, jollei se siis ole vain suoritus vaan myöskin ymmärryksen osa.

B473. Sodanuhka ja taju maiden luonnollisista rajoista

Kovin suurilla valtioiden yhteenliittymillä on vaikeuksia, koska seudut ovat niin erilaiset. Niissä on olot erilaiset ja niin ne tekevät samatkin asiat ihan eri tavoin. Ja koska niillä on olojensa ja ympäristönsä puolesta eri olosuhteet, niin niillä on eri intressitkin, erilaiset mielekkäät reitit hoitaa tavalliset kysymykset. Niinpä suurilla alueilla voi olla jotakin yhteistä esim. filosofian ja joiden taitojen hyödyllisyyden osalta, muttei yleensä käytännön meiningissä. Esim. saarivaltioon voi tulla sotalaivoja mistä päin maailmaa vain mutta lähinnä merenrannoilta, kun taas sisämaavaltiolla voi olla sotilaalliset välit vain rajanaapureihinsa. Tai että lämpimän ja kylmän ilmaston välillä on elämän sujumisessa ero kuin kesällä ja talvella: eri puolet asioista ja elämästä hoituvat, yhteiskunnasta tulee ihan erilainen, eikä toisen alueen tapoja voi käyttää, vaikka ne tuolla toisella alueella vaikuttaisivat potentiaalisilta maailmanvalloittajilta. Siksi luonteva valtiokoko ei ole kamalan suuri.
Usein kun jonnekin on muodostunut jokin suuri raja, valtatekijä tai järjestely joka on ollut vähintään vuosia ja joka on elinvoimainen edelleen, niin siihen ei ole vain yksi syy vaan kovin monta: kun yhden syyn korjaa pois, niin tilalle nousee uusi syy samaan järjestelyyn, ja niin edelleen esim. kymmeniä syitä. Siksi kai, kun ihmiset ovat kovin monimutkaisia maailmankuviltaan: on ehtinyt jo moni elämänalue ja monen ihmisen paras ymmärrys ottaa tuon järjestelyn tai rajanteon omakseen. Ja lisäksi siinä on se, ettei se ole vain sattumaa, että niin, vaan jokin suuri olosuhde kuten vaikka ilmasto vaikuttaa kaikkeen koko ajan.
Alueiden ja ryhmien välejä lieventää ja rauhanomaistaa, kenenkään edusta kummemin tinkimättä ohje "Elä ja anna toisten elää" eli elämänmyönteisen itsekäs saa (niin yksilö kuin ryhmätkin) olla muttei puuttua muiden elämään muuten kuin reilusti.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

B472. Koulujen sisäilmaongelmat ja opettajat, jotka olivat lasten iässä yhtä hyviä koulussa

Jos opettajana olisi harjaantumisluokkalainen tyttö tai poika, niin aiheuttaisiko se ahdistusta kuin henkistä ja elämänolosuhteellista ahtaan paikan kammoa opettajan tienoilla ympäristössä jaopettajan vaikutuksen osalta, kuin hometta haistelisi? Eivätkö koulun jumiutumiset myös selittyisi sillä, että opettajaksi onkin päässyt numeroitaan myöhemmin korottanut harjaantumisluokkalainen, jonka oma ajattelu on jumiutunutta? Lapset kai tarvitsisivat ja ansaitsisivat opettajat, jotka olivat aikanaan yhtä eteviä koulussa kuin lapste nyt. Silloin koulun voisi käydä vähemmn jumiutuneesti ja varmaankin nopeammin, http://pikakoulu.blogspot.fi

B471. Mätä hoitoaloilla ja peruskoulun taitotaso

En ole hoitoalojen ihmisiä enkä ole koskaan ollut millekään hoitoalalle aikova, joten en tiedä näistä paljoa, mutta näyttää siltä että hoitoaloilla ja etenkin psykologiassa on paljon mätää. Perusongelma tuntuu olevan että peruskoulun taitotaso puuttuu, ei ole noudatettu perus tervettä järkeä. Siihen on yleensä kaksi syytä: iso osa ammattilaisista on ulkomaalaistaustaisia mutta esiintyy suomalaisina, ja niin he eivät opi suomalaista kulttuuria ollenkaan, järki puuttuu, samoin suomalainen sivistys puuttu heiltä ja suomalaisen tavallisen elämän ja tavallisen kanssakäymisen tuntemus. Tämä on siis eri asia kuin peruskoulun oppimäärän ulkoa lukeminen tai testeissä lunttaaminen tai taitravan olemuksen mimic-tyylinen näytteleminen itse taitotasosta mitään ymmärtämättä.
Toinen yleinen syy tähän, joka kai on hoitoaloilla laajemminkin, on, että yritetään olla kovin taitavia, mm taiteiden ja uskonnon taitotasoa, mutta erustaso on jäänyt ois. "Tämä nyt niinku iirtäis kuvan. Eiks oo kiva?" on ihan eri juttu kuin, että hyvällä laadulla on kiinnostunut katselemisesta ja maailmasta yliäätään ja että on sivistynyttä sanomaa maalauksissaan. Moni hoitoalojen ihminen kai luokittelee itsensä kauniiksi naiseksi, sellaiseksi kuin kauniskatseinen ja viisas, taitava, mutta noin kuvatulta ihmiseltä ei saa missään asiassa edes hetkittäin uuttua eruskoulun tasoinen taitotaso ja tavallinen sivistynyt käytös, sivistynyt maailmankuva ja ainakin ilmaston osaamisen verran elämäntaitoja, tervehenkisyyttä. Esim. jos sabotoi muita moissta luokituksesta ois, vaikka nämä olisivat ihan taitavia erustaidoiltaan ja ok tavalla käyttäytyviä, niin ei ole sivistynyt, ei ole kaunis nainen tuossa mielessä.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

B470. Pöptartunnat ja sosiaalinen maailmankuva, että kuka harrastaa mitäkin harrastusta mitenkin taitavasti, yms

Pöpötartunnoista ja sosiaalisista elämänuomavaikutteista
Minua hämmästyttää, että näiuden parannusohjeiden perusteella pöpötartunnat eivät olisi tyypillinen taudin tai vaivan syy vaan jokin huono tottumus, väärä painotus tms. Pöpöjä kumminkin on ja jos on hellettä, niin niitä on enemmän ja pakkasella voi vaivata antiseptisyys. Voiko pöpötartunta siis olla elämänuomavaikute, jota pöpöt kenties kantavat. Silloin pöpöinen olo tarkottaisi, että on jotakin elämänvinkkelivaikutetta kamalan paljon tai kenties useampaakin. Siinä on se hämmästyttävä piirre, etteivät vaikutteet tule niistä henkilöistä, joihin itse kiinnittää eniten huomiota, vaan -arvaus - ehkä pikemminkin henkilöistä, jotak kiinnittävät sinuun huomiota kuin kahdella sormella sinua tökkäisivät, jotenkin koulumaisesti, roistomaisesti, sorkkien, sivistynyttä vieraiden ihmisten etäisyyttä suurempaa kontaktia hakien, kenties ajatusohjatusti hakien. Mutta ovatko muut tavallisempia, sivistyneempiä, ovatko he uoma, jossa elät, ja nämä pöpöjä lähettävät, joista voi sairastua, ovat niitä poikkeuksia ja siksi kiinnittävät huomiota? Elämäntapavaikutetta tulee erityisesti ystävällisyyden myötä, mutta tuleeko myös silloin, kun joutuu säätymään ottaakseen jonkun huomioon? Jos henkilöt eivät luokitu kiinnostuksenkohteidensa, elämänalueidensa ja taitotasonsa sekä vaalivuutensa/vastuuntuntonsa mukaan, vaan sikin sokin sinne tänne, niin tuleeko siitä helpommin pöpömössö, ja koulumaisesta luokittelusta että se ja se harrastaa sitä ja sitä, tulisi selkeämpi viileämpi olo?
Jaa, no tiedä tuosta.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

B469. Koulu tai työ painaa ja vapaa-ajan hyödyllisyys työn kannalta

Tarvitsemme laajempaa elämänpiiriä. Vaistoluontomme kertoo,e ttä se antaa meille voimia, on tarpeen toimintakykymme ja siis myös työn ja älyn kannalta. Ks. http://workandfreetime.blogspot.fi etenkin ekan blogimerkinnän kirjalinkki! Voi olla aika outrageous, mutta luonnonvalinnan tuoman toimintakyvyn vaalimisen valossa objektiivisesti perusteltua.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

B468. Vettä jäänyt keuhkoihin ja kovin kostean ilman hönkäileminen ulos

Jos keuhkoihin on joutunut vettä eikä ole saanut sitä ulos, niin voisi kuvitella keuhkojen niille alueille vesi-ilma-seoksen ja yrittää siis saada sen aikaan. Ja hönkäillä sitten niiltä alueilta ulos kovin kosteaa ilmaa.

B467. Lääkkeisiin tottuminen ja lääkkeen korvaaminen lumelääkkeellä

Jos juo alkoholia, niin oma yrittäminen siirtyy skarppaamiseen päin, ei niinkään rentoutumiseen yms, mistä alkoholi huolehtii. Jos siis jälkikäteen ottaa mallia ajasta, jolloin oli humalassa, saakin kireämmän tyylin eikä rennompaa. Yrittämisen suunta siis menee väärään suuntaan.
Luulisi lääkkeiden käytön kanssa käyvän samoin. Mutta jos lääke kuitenkin huojensi oloa, niin jos ottaisi mallia lääkkeen vaikutuksesta, esim. jos lumelääkettä otettuaan odottaa vaikutuksen nyt alkavan, niin oppisiko yrittämään oikeaan suuntaan, lääkkeen vaikutuksen suuntaan? Voisi myös vaalia asioita, esineitä, ajatuksia, aihepiirejä yms, jotka ovat lääkkeen vaikutuksen tapaisia, esim. pehmentäviä ja viinimäisiä.

B466. Kuristava tunne kurkussa & kipu ja ääneen vollottaminen

Pidätetty itku tuo yleensä tunteen kurkkuun ja jos mieltä oikein painaa, niin kivun, mihin auttaisi ääneen vollottaminen.

B465. Kipeä (hiottu?) hampaan reuna ja sormi sen viereen kuin jalkapohja lämmintä maata vasten

Joskus kai hammaslääkärit hiovat hampaiden kärkiä tai hampaasta lohkeaa pieni pala ja hampaat ovat siltä kohden kipeät kenties pitkään.
Joskus hammaslääkäri painaa kädellä sormilla, aika lämpöisillä hampaita vasten ja apulainen sanoo, että tulikin jo valmista. Hammaslääkärin käsi oli vähän kuin muovailuvahaa painaisi tai niin kuin jalkapohjat lämminta maankamaraa vasten joskus kesällä, muttei aivan käsiteltävänä olevan kohdan kohdalla vaan iso osa sormesta juuri siinä sormenleveyden verran vieressä. Niin voiko olla, että hampaat sellaisesta muovaantuvat, vähän kuin sosiaalista kautta? Jos niin pyöristäisi kipeän paikan ja sen ympäristön tunnun sormen alla? Hampaat korallia tms?