Jos läheinen kuolee ja suru tuntuu vaikealta ajalta,niin on olennaista huomata,
ettei hän ole enää kantamassa elämän taakkoja kanssasi, joten väärän mitoituksen
tyuoman epäonnen sijasta sinun olisi oltava itsenäinen ja muiden ihmissuhteidesi ym
muun elämänsisällön varassa. Jos puolison viime ajat olivat huonoja, ei ole hyvä
jäädä niihin kiinni jatkaen samoja uomia, vaan olisi aloitettava hiukan uutta,
rakennettava elämän muiden puolien varaan ja säilöttävä puyolisosta muistoja
hyvistä ajoista, kuin vaikkapa heilaehdokkaasta, jota ei saanut, mutta joka
tavallaan on osa omaa identiteettiä. Jos puoliso oli taitamattomampi tai vähemmän
vasttuuntuntoinen kuin snä, hän luultavasti oli nojaavaisermpi, joten pitäisi varoa
nojaamasta siten häneen ja hänen taitamattomuuteensa: ei häntä tarvitse matkia.
Tervola-nimisena elellessa parantamisesta syntyneita vaikutelmia, KOKO näkemys tässä 5-os. blogissa, ideoita vain, ei kokemuspohjaa. Ei niin, etta sairaus liittyisi mitenkaan terveyteen, vaan terveys tarkoittaa terveita elamantapoja, maailman pitamista hyvalla terveimmalla tolalla ja tottakai kaikenpuolista terveytta! Keskittyminen ideaalisen terveyden vaalimiseen opettaa kehomielen luontaisista parantumistavoista. Hakemisto: parantamisesta.blogspot.com Otsikoissa vain osa parannusehdotuksista
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti