maanantai 21. elokuuta 2017

B531. Ambulansseista, sairaanhoidosta yms

Tulin katselleeksi nettivideioita hälytysajoneuvoista liikenteessä, kun jäin ihmettelemään turkulaisten uutiskuvien vihreä-keltaista hälytysajoneuvoa, että mikä se on. Ambulansseista ja paloautoista ei jäänyt paha mieli, vaikka niiden ajajat olivat tosi kirjava joukko. Sen sijaan johtoauton ajaja oli summittainen, kai psykologi, eli paljon taitamattomampi, puppumaisempi ja pahaatekevämpi kuin alaisensa, ja jäi olo, etteivät he todellakaan kuulu moiseen työhön. Myös lääkeambulanssin kulku jätti pahan mielen kuin heiltä olisi puuttunut tavallinen parantamistaito ja käyttäneet lääkkeitä valtaa saadakseen. Olisi pitänyt lääkeambulanssin olla vähintään yhtä parantajantaitoinen kuin tavallisen ambulanssin väen, jotta olisi osaanut ottaa huomioon hoidon idean, lääkkeitten käytön tavan ja päätellä siitä, mitä tavallisia hoitokeinoja voi hyvin käyttää ja millä tavalla, jottei menisi lääkkeillä liiaksidumppaamiseksi tai jopa tavallisten elämäntaitojen karsimiseksi.
Ambulanssien hyvä puoli oli, että yrittivät hoitaaja uskoivat hoitokeinojensa olevan hyvät. Mieleen jää, että miksi sitten sairaaloista ja lääketieteestä ei jää niin hyvä mieli. Siksi, että asia on potilaan näkövinkkelistä erilainen. Kaikki eivät ole taitavia parantamaan, mutta hyvä yrityskin on usein arvokas. Mutta jos huono parantamaan ottaa totalitaarisen vallan väittäen että vuosikymmeniä elämäntaitojaan harjaannuttaneen omat hoitokeinot, omat parantajantaidot muka ovat vastuuntunnotonta puppua, niin himma menee pieleen, sillä kyllä pitäisi olla oikeus parantua, vaikka olisi taitavampi parantamaan omalla tavallaan kuin lääkä'rinsä. Kaikki tuollaiset taidot eivät ole varsinaisesti parantajantaitoja vaan vaikkapa näkemystä hyvästä lähestymistavasta tai sosiaalista silmää, että kuka on oikeasti taitava.

B530. Pyörätuolin rakenteesta

Eikö pyörätuolissa oli yksi iso pyöräpari tuolin istuimen kohdalla ja pienet apupyörät jalkojen vieressä? Niistä kai iso on pehmeä kumipyörä ja pienet tuntuvat kovemmilta ja tärisyttävät. Silloin on kai mukava istua mutta jalkojen kohdalla on ikävä tärisyttävä tunne eikä siksi tee mieli varata jalkoihin ja lähteä liikkeelle. Kuitenkin liikkumiskyky on ainakinosalla myös lihasten vahvuudesta ja elämän suuntautumisesta kiinnI: jos olisikoko ajan kovasti lähdössä liikkeelle,niin jaloissa olisi vahvemmat lihakset, kävely tutumpaa ja liikkumisen vire kävelyyn ja seisomiseen sopiva jo heti alunperin, jopa koko ajan. Olennaista kai olisi etteivät etupyörät tärisisi eivätkä liikuttaisi jalkoja kuin ilmassa ikään, vaan olisi kenties kaksi kertaa isommat pyörät tai kovin pehmeää kumia edessä.

lauantai 19. elokuuta 2017

B529. Rikollisuutta valtavasti elinympäristössä ja itselle & idoleille paljon alhaisempi asema

"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan." Jos esim. rikollisuutta tms ongelmia tuntuu olevan elinympäristössä valtavasti, niin välttämättä tilanne ei näytä yhtä huolestuttavalta muiden silmissä vaan on kyse jotenkin siitä, minkä puolen ihmiset ja yhteiskunta sinuun päin kääntävät, ja se on yleensä oman taitotasosi ja suuntautumisesi mukainen joenkin, vaikkei yleensä sinun versionasi. Jos siis ongelmia on paljon niin silloin kai jotkin asiat, joihin satsaat paljon tai joiden varaan lasket yhteiskunnan toimivuutta, eivät toimikaan niin hyvin kuin luulet. Yleensä jokaisella on oma ammattitaidon alueensa, jonka hän huolehtii hyvin, vuosien opettelun verran taitavammin kuin keskivertokansalainen. Kaikki niistä eivät ole ammatteja vaan voivat olla tietyntyyppisten ihmisten, siis heidän omantyyppistensä elinolot, jotka voivat vaatia esim. tietyn puhetavan katsantokannan, sosiaalista tyyliä yms. Parasta lopettaa määräileminen ja turvata yhteisön viisauteen.

keskiviikko 16. elokuuta 2017

B528. Vähentävätkö lukulasit liikunnallisuutta?

Lukulaseilla katsotaan lähelle tarkkaan, lähinnä luetaan. Kauemmas sen sijaan katsotaan ilman laseja tai ihan erilaisin lasein. Niinpä lähialue on hahmotettu eri tavalla, eritunnelmaisesti, eri tekemisentavalla kuin kauempi alue. Liikkumisessa on keho lähellä tärkeä, kehon hahmottaminen, tunteet, tunnelma, liikkumisen meininki ja vire. Samalla liikutaan nähdyssä maisemassa, eli kauemmas katsomisen tulisi olla mukana samalla kun katsotaan lähelle, saman vireen osia, ei erillinen pala maisemaa. Luulen, että jos ne eivät sovi yhteen, niin on hankalaa liikkua, vähän kuin flunssaisella tais ydänvaivaisella. Ja niin liikkuminen jää paljon vähäisemmäksi, hitaammaksi, epävarmemmaksi ja sen muutoksen myötä sairastelevuus kasvaa ja samoin kai turvattomuus lisääntyy ja sosiaalinen vakuuttavuus nuorempien ikäpolvien silmissä vähenee.

B527. Ihmeparannusohjeyritelmä XLIV * Altistavien tekijöiden karsiminen

Tällanen sähköpostini, sopisi kai muuhunkin lääketieteelliseen epäonneen:
"Joskus köy jotakin ikävää, jos olisi pitänyt mennä tiettyä uomaa
jossakin tietyssä asiassa,muttei sitten mennytkään, vaikka muut
luulivat, että menet lä'hes varmasti. Näytät lukemishenkiseltä. Oletko
luvannut lukea jonkin tekstia tai jotakin lehteä, mikä muille olisi
ollut aika helppo urakka , tai oletko huomannut, että jonkin
tietyntyyppisen lukeminen tuo nihkeyttä, sujumattomuutta,
huono-onnisuutta, pakkoja yms eli se olisi pitänyt jättää lukemisista
kai kokonaan pois, vaikka muuten olisi mielenkiintoinen tai
hyödyllinen.
Mites olisi porkkana ja punainen maito, ja jos olet ystävällisissä
väleissä hyönteisten kanssa niin tämän vuoden hunaja myös? Mutten
ruuista tiedä.
Nuo arviot siis peräisin siitä, kun olen yrittänyt ratkoa ongelmia,
joista olen liian pihalla ja silloin on pitänyt mennä aavistusten
myötä, tuskin havaittujen mukamas aaiheeseen liittymättömien efektien
huomioon ottamisen tietä, kuin muiden ohjaamana tai vaaroja
aavistellen ja pärjäämistä varmistellen."

perjantai 11. elokuuta 2017

B526. Stafylokokki-ruokamyrkytysbakteeri ja vajuuttuneen ruokakauppiaan tyyli

Voikohan ruokamyrkytyksiä aiheuttava stafylokokkibakteeri olla tarttunut ruokia hyllyyn laittavasta tms ruokakauppiaasta: vatsa jo vajuuttunut, kenties osin laihtunut, kehonlämpötila laskenut (niin nälkäinen, että asiakkaat siitä vinkkelistä ostaisivat hyvin)? Silloin hänen tyylillään ollen ei ruokamyrkytystä olisi: olet tavallaan joutunut liian lähelle häntä pöpöjen mielessä.
Siis et saa ajatella kylläistä, jolla keho kovin lämmin, rasvaista syönyttä, kuumaa tai kiehuvaa ruokaa tms. Jos ruokaa haet, niin ehkä viilenneet keitetyt vihannekset.

torstai 10. elokuuta 2017

B525. Afrikkalaisten tyhmyys ja viileänpuoleinen keho & maisemakatseen tarkkuus

Afrikkalaisten tyhmyys näyttäisi johtuvan näköhahmotuksen ja liikkumisen kömpelyydestä, sen summittaisuudesta, mihin on syynä kehon kuumuus tai joissakin tapauksissa sen jäähtyminen liikaa. Suomalaiseen tapaan viileänpuoleinen mutta kauttaaltaan lämmin keho on hyväksi katseen ja liikkeiden tarkkuudelle ja niiden myötä ajattelun tarkkuudelle. Olennaista olisi myös liikkua urautuneen tai ajatuksin suunnitellun, näytellyn tms tapaisen sijaan luonnostaan hetken liikkumismielitekojen mukaan, ei sosiaalisessa eikä seksuaalisessa tilanteessa vaan etäämpänä muista, ihan vain liikkuen polveillen.
Itse ajattelua oppii ajattelukurssistani http://quickerlearning.blogspot.fi . Kurssin opiskeltuaan olisi hyvä lukea uuden taitotason mukaisia perusoppikirjoja ym laajempaa sivistystä.
Kehon lämpötilaan ja oloon sekäliikkumiseen ja käsityskykyyn vaikuttaa myös ruokavalio, jota pitäisi kopioida tropiikista sieltä, missä ihmisillä on hyvä ymmärrys, kuten Intia, jotkut arabimaat ja kai Brasilia.

Luonto on tärkeä terveiden elämäntapojen ja luonnollisten tekemisentapojen malli, esim. katselemisen ja liikkumisen. Suomessa, missä perinteisesti on luonto toiminut tähän tapaan mallina onnistuneesti, on ihailtu linnunlaulua ja luonnon visuaalista kauneutta. Afrikassa puolestaan apinat kuulostavat vallanneen luonnon paikan, vaikka ovat kaikista ihmismäisimpiä, ihmismäisempiä vielä kuin lemmikkieläimet ja kotieläimet. Siksi villiä luontoa pitäisi ihailla erikseen, mm lintuja ja kaikenlaista kaunista sekä säiden tenhoa.

sunnuntai 6. elokuuta 2017

B524. Sotilaan sulauttaminen rauhanajan yhteiskuntaan ja siviiliharrastukset & yleissivistävä lukeminen

Jos joku on ollut sotilaana eikä osaa sulautua rauhanajan yhteiskuntaan, niin siinä auttaisivat ei ollenkaan sotilashenkiset harrastukset, esim. halonhakkuu, jota sitten laajentaisi erilaisten puuesineiden veistelyyn, ja niin voisi joskus sitten katsoa puutyötaitojen oppikirjaa kirjastosta, missä kerrottaisiin jotakin sellaista kuin, että "jo ammoisista ajoista ovat puutyötaidot ollet osa miesten ja poiken..." ja että "Käsityöseuran näyttelyssä sen ja sen pitäjän kylä- tai koulutalolla silloin silloin oli esillä mm tällaisia hienoja puutöitä" yms, ja niin olisi siinä tekeminen itselle ja näkisi, miten se sopii rauhanajan yhteiskunnan osaksi. Joiltakin sotilailta, etenkin kehitysmaista alunperin kotoisinolevilta, voi puuttua riittävä yleissivistys, jota yleensä lukemalla (kirjastonhoitajan kenties suositteleman tasoista) yleissivistävää kirjallisuutta kaupunginkirjastosta voi olennaisesti parantaa. Suomalaisen kulttuurin taitojenoppimisen ohjeita olen kirjoittanut blogiini http://opisuomalaisuus.blogspot.fi ja sen engl. versioon http://Finnishskills.blogspot.fi .

maanantai 31. heinäkuuta 2017

B523. Laihduttajan & laihduttaneen huono mieliala ja villavaatteet

En nyt näitäniin tunne, kun en ole itse kummemmin painoltani vaihtelevaa tyyppiä, mutta laihduttajissa yleensä pistää silmään, että kun he ovat jo aika paljon laihtuneet tai olleet pidempään dietillä, niin he muuttuvat äkäisiksi mutteivät ajattele sen olevans ynti vaan jotenkin oikeus, mihin on kai syynä huono mieliala, jonka aiheuttaa viileys liian viileissä vaatteissa ja liian epäterveellisellä ruokavaliolla kituuttaminen. Arvelen, että sentin paksuinen läskikerros ympärillä vastaa 20C lämpimämpää ympäröivää ilmaa, joten laihduttaja vastaa vilukissaa ja tarvitsisi talviajan villavaatteet. Jotkut ajattelevat,e ttei lämpimissä vaatteissa laihdu, muttei se niin ole, sillä ihmiset lihoavat juuri talvea kohden eikä säiden lämmetessä.
Energianpuute on eri juttu kuina terian koko. Vaikka söisi vähän, niin olisi syötävä monipulisesti, myös tuoreita vihanneksia ja myös jotakin kyllin tuhtia kuen jotakin lihaa. Jos on kropassa uuvutettu olo, niin jollei halua syödä ateriaa, niin pitäisi haukata kumminkin edes hiukan jotakin, jotta hankalimmasta pääsee keho ylitse. Energianpuutetta ei saisi olal niin paljon, että muut tekemiset kärsivät, sillä ne myös tuovat voimia ja elämänsisältöä Ei ole hyvä muuttua ihan vain ruokakeskeisesti elämästä nauttivaksi.
Vuodenaikakirjoituksestani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html maaliskuun lopulta
"Kun keväällä tulee valosta, lämmöstä, lumen sulamisesta, lisääntyvistä elämänmahdollisuuksista ja linnunlaulusta elävöitynyt olo, niin luonnostaan tarvitsee vähemmän ruokaa. Jotkut ihmiset lihoavat talveksi ja silloin osa läskistä on talven pakkasia varten, samoin osa ruuasta ja ruuantuomasta lämpöisyydestä. Keväällä kun miettii säitä pari viikkoa eteenpäin ja miten niissä säissä olisi mukava elellä, miten tuhti olo ruuasta, miten lämpöinen, miten paljon tuoreita hedelmiä yms, ja mikä taas on talvivaraa, josta hyvin voi nyt luopua, niin silloin kai talven lihavuus, jos sitä on, on ylimääräistä ja saa kulua pois päivän askareissa, ihan jo erikseen laihduttamattakin, kuin tuhdimman aterian tarpeen korvikkeena, niin kun jatkossa kumminkin on lämpimämmät säät, niin ei läskiä tai tuhteja aterioita enää tarvita vaan pääasia on kevään vireen tavoittaminen ja säätyminen vähitellen kesään päin."
Lämpöä tuottaa myös reipas liikunta, etenkin rehkiminen. Laihempien kuuluukin liikkua enemmän ja urheilullisemmin kuin aiemmin lihavina.

keskiviikko 26. heinäkuuta 2017

B522. Epäonni lääketieteessä ja nojautumiskohteiden vaihtaminen henkilöistä hengellisyyteen, luontoon jne

Ihmisyhteiskunnassa on monta osaamisen alaa, joiden taidot ovatkehittyneet ja muuntuneet aikojen myötä. Ja eri ammattilaisilla, tuttavilla jne on eri taitotaso, eri luonteenlaatu ja eri asiat ovat heille elävöitääviä, hyväätekeviä, kaiken parhaimmalle tolalle elämän kannalta saavia. Yksi ammattilainen ei tuota samaa jälkeä kuin toinen, ainakaan aina, ja aina ei omalla kohdalla onnistu sama kuin toisella. Siksi on henkilöiden mielipiteisiin, heidän taitoihinsa ja arvostuksiinsa nojaamisen sijasta hyvä satsata yleisesti arvostettuihin lähes aina hyväätekeviin asioihin kuten hengellisyyteen, luonnon tervehenkisyyteen ja elävöittävyyteen, elämänviisauteen, terveisiin elämäntapoihin, syvällisyyteen, jne.

sunnuntai 23. heinäkuuta 2017

B521. Suuri epäonni ja haaveidensa seuraaminen

Joskus jotakuta kohtaa suuri epäonni, asiat vain menevät pieleen, eikä se nähdäkdseni yleensä johdu siitä, ettei olisi varonut niitä asioita, joita toki on hyvä varoa, vaan useimmiten siitä, että jokin muu puoli elämässä kaataa ongelmia nistkaan, esim. että seura, jossa eniten viettää aikaa, jotenkin sivuvaikutuksenaan tuottaa onnettomuuksia juuri sinunlaisellesi ihmiselle, milloin parasta olisi vaihtaa seuraa jonnekin, minne hyvin sovit, missä ei ole elämäntavassa hiertäviä puolia tai laiminlyöntejä, hankaluuksia sovittaa järjestelyjä itselle sopiviksi, ihan onnekkaiksi. Sellaista on lä'hinnä kai, kun seuraa omia haaveitaan, vaikka olisivat ihan eri aihepiirin haaveita, koska silloin on jaksavaisempi, hyvinvoivempi, taipuvainen valitsemaan muissakin asioissa hyvin toimivia ratkaisuja, on jotenkin tyylilajin kanssa sovussa,onnekas. Ja silloin kanssa menee paikkoihin, jossa juuri siten suuntautuneita, samat haaveet jakavia toivotaan ja heille sitten on akikki järjestetty, sovitettu toiveiden mukaan ja heitä jaksetaan ja tuetaan, yritetään auttaa noihin yhteisiin haaveisiin päin. Usein se siis merkitsee muuttoa eripaikkakunnalle, jonnekin, missä kenties on päärahanlähteinä tai vetovoimatekijöinä nuo haavealasi ym kivat hienot asiat ja tenhoava kulttuuri.

perjantai 14. heinäkuuta 2017

B520. Portugalilaisten huono olo ja elämäntapakorjaukset merellä

En näitä niin tunne, mutta portugalilaiset näyttävät siltä kuin heillä olisi maissa huono olo ja merellä se paranisi kostean ilman, tuulen, viileyden yms myötä. Osasyy tähän voi olla, että jos tykkäävät olla merellä, niin ovat kallellaan sellaiseen elämään, jossa meri on paras. Eli jos jotakin haluaa korjata, esim. tervehenkistä liikuntaa lisätä, mikä kai yleensä auttaa laiskan huonoon oloon, niin se olisi aloitettava merellä, liitettävä merielämäntapaan täydessä määrin.
Toinen on tuo, että Portugaliin tulevat laivat kai usein Ransakan rannikkoa pitkin eikä Espanjan tai ainakin laivojen miehistön ilmastohaasteet liittyvät yleensä ilmaston vaihtamiseen, ja niin ne kai useimmiten liittyvät Ranskan ilmastoon ja Ranskan rannikon elämänrytmiin eikä Espanjan, joten sopiva vertailukohta portugalilaisille olisi Ranskan rannikkoseutu eikä Espanja, vaikka Espanja siinä vieressä onkin.

Ainakin lämmönsäätelyä voi oppiapaikallisten puiden ja kenties pensaiden tyylistä. Rannikolla luulisi olevan myös merelliseen elämäntapaan liittyviä puita ja pensaita. Jos olisi sellaisesta oksa, vanha lehdetön oksa käy, vaikkei siinä olisi kuorta, niin sellainen vaikkapa seinällä koristeena tai muuten näkyvillä vähän kuin koristeena voisi opettaa parempi ilmastoon sopivia elämäntapoja.

26.7.2017   Laiskasti elämisen tuomaan huonoon oloon auttaa yleensä liikunnan makuinen liikunta, esim. 3 min liikunnallisesti + käyntiin lähtö vaihe sitä ennen kenties 5 min, mutta liikuntaa lähiaikoina liikunnallisuuteen upoten harrastettua kenties lähes heti. Mutta muistettava, että seksi ei ole liikuntaa vaan liikunnassa keskitytään siihen, miten itse voisi hyvällä tavalla liikkua , ja siinä oppii liikkumisen taitoja, kun taas seksissä tulee vaikutteita sosiaalisesti ja seksuaalisesti ja ihmissuhdeasiat pyöriä mielessä, mikä ei ole liikuntaan keskittymistä.

B519. Lehmille paremmat liikkeet ja männynoksat & niittykukat malleina

Männynoksien tunnelmasta voi oppia hyvää perustekemisentapaa, mm liikkumiseen. Siitä vapaamuotoisesti mallia ottamalla lehmä ehkä saisi paremmat liikkeet, kai muukin eläin. Korkeampaa taitotasoa kenties voisi oppia kukkien tunnelmasta, mikä lehmiä voisi kiinnostaa kesäkautena, mutta olisi annettava niille vain idea, ei määräiltävä.
Katso lehmälle opettamisesta http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2017/07/lehmille-paremmat-liikkeet.html
Kenties linnut voisi saada neuvomaan tämän lehmille.

maanantai 10. heinäkuuta 2017

B518. Onnettomuusalttius helteellä ja pikkutarkan objektiivisen perspektiivin käyttö siinä mitä on jo tehnyt

Onnettomuusalttius helteellä johtuu kai joko nestehukasta ja kuumuuden sumentamasta päästä, mihin auttaisi 1,5 litran virvoitusjuomapullo kerralla juotuna.
Tai sitten siitä, että helteellä tai lämpimällä kesäsäällä puuhatessaan käyttää arkijärkistä tai tunteenomaista muistia siinä, mitäon jo tehnyt, etenkin tarkistanut, sillä siinä ok-merkki on samantapainen kuin helteen tuoma ilmapiiri, ja niin luulee huoletineensa jonkin jo kunnolla, kun se on joko huonosti tehty tai jäänyt väliin. Siksi pitäisi lämpimällä kesäsäällä ja helteellä tehdä muistiinmerkinnä tpikkutarkan objektiivisen teoriaperspektiivin takaan ja olla erityisen tarkka siinä, ettei hyväksy hellemäisiä merkintöjä vaan huolehtii kaiken varmasti.
Esim. huomiokyvyn puutteet autolla ajaessa. Autolla ajaessa muiden käsitys maisemasta voi olla leppoisa kuin ajajan "maisema ok"-havainto hetki sitten itselleen - paitsi, ettei hän katsonutkaan vaan huomio oli sumuinen helteestä ja niin olisi pitänyt katsoa uudestaan oikein yrittämällä, skarppaamalla, muttei kenties sitä tehnyt, kun muiden "ok"-tyylinen hellesääkäsitys tulikin maiseman kohdalle, vaikkei itse ajattele hellettä niin. Ei siis ole helteen merkintä vaan hellesään elämän merkintä lähinnä kai muiden ilmapiiri, joka on samantyylisesti maisemassa kuin "ok, katsoin jo ja hyvin menee"-merkintä ajajalla, joka yrittää käyttä arkijärkeä ja luonnostaan tulevia tunnemerkintöjä havaintojen varmuudesta, vaaratilanteista yms.

B517. Hyönteisten puremat ja armostava hyväntahtoisuus mutta purreeseen yksilöön etäiset välit

Hyönteiset ovat monessa ihmisten ja isoimpien eläinten kaltaisia mutta kovin nuoria. Ystävällinen arvostava hyväntahtoisuus saa ne puremaan harvemmin.
Jos jokin hyönteinen puree, niin paljon etäisemmät välit puurreeseen yksilöön, etenkin pureman osalta, vähentävät pureman taipumusta kasvaa isoksi ja vaivata.

B516. Lehmien utaretulehdus ja piharatamon lehti

En nyt tätäkään tiedä,mutta auttaisiko lehmän utaretulehdukseen, jos se saisi haistaa (pinta kenties lehdestä rikki) ja maistaa piharatamon lehteä, syödäkin sen hetkellä, jolloin ei ole muuten syömässä?

sunnuntai 9. heinäkuuta 2017

B515. Matkapahoinvointi ja pulkkamäki & seisoskelu

Johtuukohan etenkin lasten huono olo automatkalla siitä, että ajattelevat kävelemistä autossa istuessaan, kävelemisen kumpuilevia tuntemuksia? Siihen kai auttaisi miettiä liukumista: pulkkamäkeä ja ehkä veneretkeä, ajatella, että auto liukuu pyörien päällä,tosin välillä täristen mutta jousituksen pehmentämänä, on yritetty rakentaa auto matkustamisen kannalta mukavaksi.
Voisi kanssa olla, että jos kävelee ihan suoraan autoon tai bussiin, niin on kävelymoodi jotenkin jäänyt päälle, ja kun sitten bussi tai auto huojuu ja kääntyilee heti perään, niin se jotenkin sekoittuu kävelemisen tuntemuksiin. Siksi pitäisi kai seisoskella hetki ennen bussiin tai autoon nousemista, jotta vertaa seisoskeluun eikä kävelemiseen. Seisominen ei ole yhtä hyvä kuin seisoskelu, koska siinä ei saa yhtä lailla virikkeitä katsellen ja lihastuntemuksen, sosiaalisuudellakin ja toimeliaisuuden halulla, mitä tarvitaan, kun bussissa katselee maisemia, mikä on perinteinen keino voittaa matkapahoinvointi.

B514. Lasten "kiinalaistuminen" ja esikuviksi laitetut aikuiset paljon vähemmän dominanteiksi

En tätä niin tunne, kun ei minulla ole omia lapsia, mutta olen jonkun kerran kuullut lasten äidin valittavan, että lapset ovat jostakin lähtien olleet paljon tyhmempiäja sen näköisiä kuin heidän kohdalleen olisi tullut kiinalainen, jotenkin kaavamainen ja ei niin elämästä ymmärtävä. Mutta niin kai käy, kun lapsille laittaa pakolla esikuvan, joka ei ole ollenkaan niin taitava kuin mitä vanhempi luulee, tai joka on väärältä puoleltaan esikuvana äidin tms aikuisen pakolla laittamana, kai väärinkäsityksen vuoksi. Näin käy mm kun lapsi tekee jonkin ihan pieleen, usein siihen kai ovat syynä vaikutteet esim. koulun opettajan lapsuudesta, jolloin ei todellakaan saisi laittaa vaikutetta opettajilta, vaan antaa lapsen yrittää itse, ilman mallia opettjista, saati sitten näiden nuoruudesta, sillä koulusta pitävät eniten juuri tyhmimmät oppilaat, jotak eivät itse selviä. Tai sitten lapset ovat halunneet oppia jotakin eikä äiti ole tiennyt, kuka osaisi malliksi, mutta luullut, että se ja se, esim. opettaja, muttei tämä olekaan ollut siltä puoleltaan taitava vaan vain ulkoa lukenut tai ihgan muista kiinnostunut, vaiklla vaalimista niiltä osin, joilta äiti komentaa lapsia ottamaan hänestä pakolla mallia.
Kanssa josäiti käyttä terminologista tyyliä, jotta lapsi miettisi itse eikä kopioisi, niin sellaisia viestejä ei saa laittaa ihan lähelle lasta muttei kauaksikaan, vaan lapsen pitäis saada tehdä oma versio kostakin ajatuksesta, tekemisestä jne sen etäisyyden sisäpuolella hyvin, jolle terminologinen viesti, kenties suoran käöden ojentaman päähän, on "ajatuskuplassa" äidin sijoittama. Toisaalta viestiä ei saa jättä niin kauaksi, että lapsi joutuu ymmärtääkseen kopioimaan sen lähelleen, jolloin myös jää ilman omaa versiota. Sama juttu kouluopin suhteen.

29.7.2017   Kanssa noin 14-vuotiailla teineillä on kai taipumusta olla osaamattomia, mukamas kuin oma arkijärki ei kokemattomalla toimisi vaan tarvitsisi lisäät ietoa ja taitoa, mutta kyse on kai siitä, että jostakin tulee lättänä perspektiivi, jokajumittaa järjen, lätistää havaintokyvyn heikoksi lähes olemattomiin ja tekee riippuvaiseksi toisten siivellä tekemisestä. Tuo on kai aikuisten maailmankuvan perustietojen perspektiivi, joak ensi kertaa siinä iässä tulee mukaan. Se myös kuuluisi etäämmäs ja lähelle oma ymmärrys ja oma arkijärki, omat tekemiset ja oma arkijärkinen havaintokyky. Sopiva etäisyys lienee noin metrin päässä etuviistossa, hiuka yläviistossa. 

B513. Ihmeparannusohjeyritelmä XLIII * Hahmota vaivasi vain sinulta löytyväksi

Jos jonkin vaivan parantaminen vaatii intuitiota, liikkumista, kropan toimintaa tai mielikuvia, tervehenkisyyttä yms osaamista, niin niitä on kullakin ihmisellä eri verran ja erilaista. Niinpä et voi toisiamatkimalla yleensä löytää itsellesi, omalle kropallesi ja olollesi parasta asentoa, liikkumistapaa, paranemistapaa, mielikuvia, tekemisen meininkiä jne, vaan sinun on tehtävä oma versio, niin kuin itsestäsi tuntuu hyvältä. Et saa etsiä, että missäs vaiva olikaan muilla, onkohan se minulla siinä, sillä ei ole tarkoitus luoda vaivaa, vaan kiertää se, selvitä ilman sitä, parantua noin vain, kehon ihmeellisellä parantumiskyvyllä ja mielen hyväätekevyydellä. Paranemisreittisi ovat eri kuin viereisillä tai mukamas samaa vaivaa sairastavilla. Samoin taitosi ovat erilaiset, esim. luonteenlaatusi puolesta erilainen puhti ja rytmi, eri elämänalueisiin perustuva, eri määrin notkea, eloisa, vahva, elinvoimainen, eläväinen jne. Myös järkesi ymmärtää eri määrin kehoa, liikkumista, luonnollisuutta ja luonnollisia tapja tehdä, olla, olla sosiaalinen, tuntea, toimia, parantua. Ja niin sinun on tehtävä eri tavoin, kuin vaivaasi ei olisi muilla. Tunnetuimpia vaivoistaan lienevät ne, joilta ne eivät oikein parannu, ja helposti parantuvat taas unohtavat vaivansa nopeasti. Niinpä samaa sairastavien ryhmään samaistuminen tuo useiun vaikutteita huonommin parantuvilta.

keskiviikko 5. heinäkuuta 2017

B512. Vanhuksen tai merkkihenkilön huono-onnisuus ja juhliminen & näyttävyys

Vanhus tai merkkihenkilö on ehtinyt saada jo paljon aikaan ja niin nuorempi polvi ja muut yrittävät tulla perässä sisällyttäen nuo suuret aikaansaannokset yhteisön yhteiseen teoriaperspektiiviin, yhteisön yhteisiin arvoihin ja viisauteen, opeteltaviin taitoihin. Niin vanhuksen teoriaperspektiivi on tavallaan jo sisällytettynä muiden käyttämään teoriaperspektiiviin. Mutta jolleivät nämä tajua vanhuksen olevan merkittävä henkilö, niin yrittävät etsiä vanhuksen näkökulmaa ja mielipidettä muulta kohden, ja kun sitä ei näy, niin olettavat sen vähäarvoiseksi tai ei tilanteessa tärkeäksi vamhuksen mielestä, ja niin syntyy epäonnea, ylikävelemistaipumus. Siksi vanhuksen pitäisi olla näyttävämpi, samoin etenkin merkkihenkilön, todella vakuuttavan oloinen ja hienojen asioiden kanssa yhteen luokittuva, esim. juhlava, näyttävä, viisas, elämänviisas arvostettavan näköinen. Tähän auttaa esim. juhliminen, arkisena versionaan esim. pullakahvit, sekä toki paremmat vaatteet. Mutta suomalainen ei aina halua juhlia tai prameilla. Siksi esim. mökkeily- tai matkailupaikkakunnan tarjoama suomalaisittain hienojen asioiden kanssa rimmaava tyyli ja juhlistamisen tapa voisi olla sellainen. Esim. Savonlinnassa, missä asun,on siihen tapaan juhlavaa ja näyttävää, tosin osin paikkakunnan lehden tuella, mutta seudun ongelmana ovat lukuisat murhat, ainakin asuessa saa vaikutelman murhista.
Jos hienommat vaatteet tuntuvat liian jäykältä kaavalta tai vierailta itselle tyyliltään, niin voi taitava mieskin oppia aika vähällä ompelemaan itse vaatteita itselleen haaveensa oppainaan laatimani helpon ompeluohjeen avulla: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/03/vaatteiden-ompelemisesta-ilman-kaavoja.html . Hintaa noille yleensä tulee halvahkon kaupan vaatteen verran, mutta kannattaa huomioida mitä kaikkea tarvitsee ja miten paljon (määrät kannattaa yleensä arvioida 10% - 20% isommiksi, jotta pikkuvirheet eivät pakota ostamaan uutta erää) ja mitä ne yhteensä maksavat ja onko tulos silloin toivottu.
Ruuanlaitossa parempaa ruokaa samalla hinnalla samoista aineista: http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html .

B511. Pölykeuhko ja liman yskiminen & sen hahmottaminen vain omaksi vaivaksi

Jos keuhkoihin menee pölyä, esim. asbestia, niin periaatteessa kai limaa yskimällä saa ihminen luontonsa puolesta pölyn pois. Mutta kaikki eivät osaa yskiä tai hönkiä oikealla tavalla vaan ovat kehonsa kanssa jotenkin toisin, tai altistus oli suurempi, joillakin jopa jatkuva. Siksi pitäisi hahmottaa itsensä erilliseksi, vaiva vain itsellä olevaksi,niin pystyisi omalla tavallan, oman vaistoluontonsa ja vilustumisten tuomien yskäkokemuksen voimalla yskimään ja hönkimään milloin milläkin tavalla, jotta saisi pölyn liman mukana pois keuhkoista. Joskus vaistomaiset teot kuten yskiminen toimivat rukouksen avulla hyvällä tavalla, mutta kannattaa kokeilla monella tavalla, tyylillä yms.
Joissakin arabimaissa on kai pölypilviä. Arabeilla siis varmaankin olisi kulttuurillista viisautta, mitä pölyn kanssa tehdä.

torstai 29. kesäkuuta 2017

B510. Ihmeparannusohjeyritelmä XLII * Krishnan kuvat

En intialaisia uskontoja tunne, paitsi että buddhalaisuudesta olen lukenut japanilaisia kirjoja, mutta ehkä kymmenisen vuotta sitten katselin netistä www.youtube.com ista videoita ja jossakin niistä oli laulu ja intialaisen jumaluuden Krishnan kuvia, jotka sosiaalisella silmällä katsottuina vaikuttivat erityisen parantamistaitoisilta, jotenkin harmoniassa maailman kanssa eläviltä, uskonnollisiin korkeuksiin asti niin, että olisivat kai osanneet kasvattaa raajan puutuvan tilalle. Luulen, että niistä voisi sosiaalisen silmän avulla, olettamalla ihmiseksi, oppia parantumistaitoja.

B509. Ihmeparannusohjeyritelmä XLI * Tervehdyttävät elämän uomat

Paranemiseen vaikuttaa myös se,millainen elämä on laajemmin, onko tervehdyttävä tervehenkinen, voimaannuttava, positiivinen, kyllin vapaa, tunteidenmukainen, parhaan ymmärryksen mukainen, vailla painavia isoja tekijöitä kuten suhteet läheisiin ja työ. Jolleivät elämän uomat ole kamalan tervehdyttävät, voi niitä vaihtaa paremmiksi. Esim. harrastaa aihepiirejä, jotka kiehtovat ja tekevät hyvää mielelle ja elämäntavoille ja kropalle. Jokainen kiehtova aihepiiri voi olla kuin polku, jota lkähtee kulkemaan: miten hienoa olisi olla tuontapainen, harrastaa noita asioita, osata, elää sellaista elämää, yms Samalla voi jättäö ikäviä asioita pois elämänsä piiristä, olla harrastamatta niitä, olla pitäm'ttä seuraa niiden kannattajjille.

B508. Ihmeparannusohjeyritelmä XL * Mielikuvat terveestä ja pian tervehtyvästä haavan seudusta

Jos useasta vaihtoehdosta voi valita sen parhaimman, niin silloin mielikuvilla olettaisi olevan väliä: minkä tien valitsen, mitä yritän, mhin uskon ja satsaan, mikä on piirrokseni tavoitteesta, ohjeeni yrityksessäni. Silloin ei olisi hyvä tarkkaan katsoa haavaa, että millainen se on, vähän niin kuin inhorealistrisesti, sillä se luo mielikuvan, ohjeen haavasta, eiparanemisesta. Sen sijaan pitäisi katsella haavaa vähemmän ja ajatella sen voivan muuttua parempaan nopeastikin, jopa sekunneissa, sekä vaihdella ulkonäöltään ja tunnultaan. Juuri paremman tunnun tai hyvän olon perusteella on kai hyvä valita paranemiselle hyviä teitä. Olisikai oltava mielikuva terveestä kehosta, terveestä haavan seudusta ja annettava se tyuolle seudulla ohjeeksi, että mihin pian palautua kehon omalla ihmeen kaltaisella viisaudella. "Paranee, paranee, tervehtyy, hyvä niin, jatka vain." tms ja hyväksyttävä, jos olo tuntuu kevyemmältä ja terveemmältä, niin kai onkin terveempi jo: lähestymistavalla on väliä.

lauantai 24. kesäkuuta 2017

B507. Niskan taivutus liian taakse ja eteenpäin käpertyminen

Jos niskaa taivuttaa taakse, niin pitää olla kovin varovainen, ettei taivuta liian taakse, jottei vaurioita niskaa. Taaksepäin taivutuksen jälkeen on yleensä hyvä käpertyä eteenpäin kumaraan ja kädetkin etusivulle käppyrään tms ja olla niin rauhallisesti rentoutuen puoli minuuttia tms, niin ryhti jalihaksisto toimivat taas tavallisilta kohdiltaan.

perjantai 23. kesäkuuta 2017

B506. Silmät seisoo päässä ja huomio vasempaan käteen

Jos on jotenkin pysähdyksissä niin, että silmät seisovat pässä, niin jos yrittää liikuttaa vain silmiä, niin se on kuin itsensä raastamista liikkeelle, liian yksipuolista eikä toimeliaisuuden vireen mukaista. Sen sijaan pitäisi saada kropan liikkuvaisuus mukaan. Vasen käsi on tavallisen liikkumisen perusosa ja intuitiivisempi, parempi siis oikean uoman/vireen löytämiseen. Koeta siis kiinnittää huomiota vasempaan käteesi kenties liikuttaa sitä vähän tavalliseen tapaan, niin lähtevätkö silmät silloin liikkumaan tavallisesti?

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

B505. Synnytyksen jälkeiset yms

En näitä tunne, kun ei minulla ole lapsia, mutta joidenkin äitien tunnemainen vaikutelma on, että jälkeiset pitäisi syödä. Mutta kenen vai koiranko?
Napanuora on ollut tapana katkaista ja laittaa sen pätkiin solmut, mutta mitä tapahtuisi, jos vauva varovasti vetäisi napanuorasta? Voisiko se lähteä jotenkin luonnollisella tavalla irti, jos äiti on tajunnut, että hyvä, nyt on vauva syntynyt, ei ole enää mahassa, ei ole mahan tarpeen olla entisellä tavalla?
Vatsanseudun ja äidin olisi kai jotenkin toivuttava fyysisesti. Siihen on kai jokin vaistoluonnon mukainen tapa. Auttaisiko, jos olisi tuoreita lehtiä, jotka tuovat luonnon mieleen, ja niitä antaisi muutaman tai kourallisen äidin vatsan päälle, olisi tuoksukin niistä, niin olisiko helpompi olla oikealla tavalla? Jotenkin viisas. (Talvella puolukalla on vihreöt pyöreäreunaiset lehdethangen alla. Mänty taas opettaa, jos on taipumusta epäonnistumisiin ta huonoon taitotasoon, eli mänty voisi tässä olla parempi kuin kuusi.)

* * *
Oisko luonnollinen synnytysasento niin kuin rinteessä? Pää ylärinteessä ja painovoima osin vetäisi lasta laspäin ja osin ponnistaisi. Rinteen kaltevuus luokkaa 30 astetta (20-60 astetta sen mukaan mikä tuntuu oikealta äidistä). Rinne voisi olla epätasainen, esim. pieni hylly peffalle, pyöreät painaumat tai hyllyt kantapäille tms

Minulla on vaikutelma, ettei kohtu alatilassa ole helpointa synnyttää, vaan kohtu ylhäällä tai keskellä toimii vatsan seudun lihaksisto luonnollisimmin.

Synnytys on äidille fyysinen haaste ja vain hänellä itsellään tiettynä hetkenä, hän itse nousee sen haasteiden tasalle, eikä niin, että synnytyksessä avustava tai läheinen voisi tuputtaa että tukeudu nyt tuohon naishenkilöön, kun onhan hän synnyttänyt lapsensa aikanaan, sillä eihän tuo toinen juuri silloin synnytä eikä hän oppinut kaikkea mahdollista eri ihmisten synnytyksistä. Epäliikunnallinen, istumatyötä tekevä, järkimoodiin erikoistunut keskustelevainen ihminen ei ole ollenkaan viisas kropaltaan tai tilanteiden huomioimisessa, eikä ole kituuttaja tai nipo taitava myöskään, eikä lakihenkinen. Ainoa, mihin voi fyysisesti tukea on oma liikunnan harrastus, oman kropan tuntremukset ja oma ymmärrys kehon toiminnasta. Mallia voi ottaa vain liikunnallisesti lahjakkaista, ei esim musita synnyttäjistä, sillä heidän kroppansa tyyppi on toisenlainen ja samoin heidän mielenlaatunsa, mikä vaikuttaa esim. lihasten kireyteen, venyvyyteen, tempoon, voimiin, yrittämisen tavan viisauteen, toisten huomioimisen tapaan jne. Synnytys on mitä luultavimmin haaste, jonka tasalle kasvetaan kuuntelemalla kehon tuntemuksia liikuntaharrastuksen tapaan, siis rakennetaan elämän perustaitojen varaan, ei erityisten synnytysharjoitteluiden.

tiistai 20. kesäkuuta 2017

B504. Sokeritauti ja ettei samaistu ruokakeskeisiin

Etenkin katso kohta
12. Sokeritauti ja positiivinen asenne luonnollisiin virikkeisiin
http://parantamisesta.blogspot.fi/2013/01/sokeritauti-ja-virikkeiden-paljous.html
 Se on hyvä ohje terveenä pysymiseen ylipäätään ja siksi kirjoitan muut sokeritautia koskevat huomiot tähän erikseen.

Jos sokeritauti huonontaa näköä, niin kiinnitä huomiota siihen, oletko parhaillaan samaistunut johonkuhun tai joihinkin, jotka juuri istuvat syömässä tai pohtivat, söisivätkö tänään jäätelöä, kääretorttua tms sokeripitoista. Jos ihminen pitää herkuista, niin hän saattaa olla osan aikaa herkkujen syömisen tuokioon keskittynyt, siis huomio vain lähialueella ja ruokatuntemuksissa, mikä kauemmas katsovalle näyttäytyy kauemmas ulottuvan huomion puutteena. Eli jos näkö kärsii sokeritaudista, niin pitäisi samaistua toimeliaisiin eikä sokeritautia tai ruokaa miettiviin tai syötyään istuskeleviin ja seuraa pitäviin.

Makeate syödessä ei saa unohtaa vihanneksia ja kunnon ruokaa. Yleensä makea kuuluu jälkiruuaksi, mutta jos olo kaipaa, niin voi sen jälkeenkin haukata hedelmää, voileipää, juotavaa, tms.
Jos jokin ruoka on kehno, jätä se syömättä.

maanantai 19. kesäkuuta 2017

B503. Salmonella ja mieti punaista lihaa & kanojen elämää kanalassa

Voisikohan salmonella sittenkin johtua siitä, että kana on jäänyt osin raa'aksi, punaiseksi joltakin kohden, ollut isiis uunissa liian vähän aikaa tai liian kylmässä uunissa? Mihin auttaisi paistaa kanaa vaikkapa viisi minuuttia pidempään kuin ohjeessa ja vähän kuumemmassa kuin ohjeessa. Mutta jos siis olet syönyt osin raakaa kanaa, mieti, syöneesi punaista kananlihaa mm kanan seassa. Ja jos raa'aksi jääneessä kanassa on enemmän pöpöjä, niin ne kai ovat kanalasta: mieti kanojen elämää: kanalassa on pölyistä, kuiva ja ilma ja rapaista kuin kumisaappat jalassa ja kanat ovat aika lailla tavoilleen piintyneitä, kenties lautaseinäisessä kanalassa, syövät siemeniä tai kananrehua ja ovat sosiaalisia toisten kanojen ja muiden, mm ihmisten kanssa, aika viisaitakin kai.

B502. Intian sairaudet ja lähestymistavan elinvoimaisuuden vaaliminen

Intiassa kai on paljon sairauksia, mutta voiko osa niistä johtua siitä, että kun joku intialainen tavoittelee tervehenkisyyttä pysyäkseen terveenä, niin hän kenties tulee ottaneeksi mallia briteistä ja mm heidän kuivasta ajattelustaan. Mutta kuiva ajattelu ei ole elinvoimaista, elinvoimaisuutta ja tervehenkisyyttä vaalivaa vaan laiminlyövää, huomioimatonta ja siksi terveydelle haitallista kuin vähenergiaisuus ja sairaiden seura. Sen sijaan skottien käyttämä ajattelu vaikuttaa tervehenkiseltä: tunnelmatajuiselta, aistivoimaiselta, käytännönläheiseltä, konkreettiselta ja elämänmakuiselta ja siksi terveydelle hyväksi.
Oman osaamisen eri puolissa voi olla näitä eri verran. Esim. hyvänä päivänään tuumii, että tänään voinhan vaikka mitä, vaikka tuon ja ensin noita ja sitten noita ja näinhän saan ne luonnistumaan mainiosti, vaikka huonona päivänä olisin ollut elämänviisaudessa liian kömpelö j huomaamaton. Mutta tämä vaatii tervettä järkeä tuekseen, esim. ajattelukurssini http://pikakoulu.blogspot.fi tai engl. käännös http://quickerlearning.blogspot.fi ja terveiden elämäntapojenohjeitani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html ja engl. käännös alkuosasta http://finnishskills.blogspot.fi/2015/11/healthy-ways-of-living.html .

Intialaisienolemuksesta tuli mieleeni, että auttaisiko oloa lisätä ruokavalioon joskus hiukan (brasilialaisia?) tacolastuja, jotakin pähkinää ja suomalaisen tyyppistä aika tavallista tummanpuoleista suhtkoht kurttuista lehtisalaattia tms?
Brasilialainen: taitava, pähkinä: elämän koettelemuksen tapainen, suomalainen salaatti: taidolla, elinvoimalla, elämänviisaudella ja tervehenkisyydellä elämän koettelemuksista huolimatta hyvää elämää ihan niin kuin Suomen vuodenaikojenkin kanssa.

tiistai 13. kesäkuuta 2017

B501. Näin opit itse laatimaan parannusohjeyritelmiä

Kirjoitin hakemiston alkuun näin. Kopioin sen tähän, jottei se katoa, jos muokkaan hakemistoa.

"(Näin opit itse luomaan parannusohjeyritelmiä, jos olet itse suurin piirtein tai ihan terve: Terveellä ihmisellä ovat yleensä säätämisen taidot paremmat, vaihdetaan vaatetusta lämpötilan ja tekemisen mukaan, seurataan mielitekoja lösimättä ja valehtelematta, huomataan ottaa huomioon monta asiaa yhtä aikaa jatkuvasti aihepiirissä kuin aihepiirissä, tavoitellaan terveitä elämäntapoja jatkuvasti kaikessa. Tällainen aloittelijan kuulosteleva, arkijärkinen elämää ymmärtävä, asioita maisemana katsova näkökulma on yleensä hyvä vaistoviisauden ym luonnostaan ihmisen kykyihin kuuluvan oppimiseen, luulen.)
Luulen, että pääkaupunkiseutulaisilla (mistä olen alun perin kotoisin) on samantapaista näkemystä parantamisesta: heillä se on usein monta pientä huomiota, jotka summautuvat joksikin tietyksi ohjeeksi, että mitä sen ja sen vaivan kanssa kannattaa tehdä. Jos jollakulla on osaamista, niin ei isokaan kirjoitusurakka niin kauan kestä: yksi kohta tietokoneen kanssa turaamisineen ehkä vartin, pidempikin vain puoli tuntia, ja siitä moni kai voisi jo parantua yhden kerran työrupeamalla. Jos kirjoittelisi kolme palasta päivässä, niin vuodessa ohjeita olisi jo tuhat, ja urakka kai sillä hoidettu, jos hakemiston samalla tekee. Mutta eihän ohjeita tarvitse olla enempää kuin yksi, jotta kannattaisi se kirjata ylös: voi sillä jo auttaa joitakuita takenties montaakin. Perusohjeita (esim. päänsärkyä jonakin vuorokaudenaikana, miksi, mikä auttaisi), lähtökohtana toimivaa näkökulmaa opettamassa, olisi hyvä olla monen yleensä ihan terveen ihmisen tekemiä."

lauantai 10. kesäkuuta 2017

B500. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXIX * Moraali

Kai tämä pari kohtaa sitten kirjoittamani kuuluisi näihin ihmeparannusohjeyritelmiin:

"Olen vastuuntuntoinen luonne ja luulen, että maailman silmällä pitäminen ja sumpliminen hyväntahtoisesti hyvälle tolalle tuo jotakin sellaista tasapainoilutaitoa, jota terveenä pysyminen kysyy."

B499. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXVIII * Persoonallisuuden kehitys

Ihmisten elämät ovat erilaiset. Toiset sairastavat kuka mitäkin, toiset ovat terveinä ja elävät kuka millaistakin elämää. Kaikkia asioita ei opi mutta yleensä ihmisillä on omia harrastuneisuuden alueita, joihin satsaavat kovasti ja joiden asioita oppivat hyvin, joiden kaltaisiksi mukautuvat joka solullaan ja joista syntyy heidän tulevaisuuden kehityssuuntansa, se, millaisia persoonallisuuksia hyvine ja huonoine puolineen he ovat muutamaa vuotta vanhempina. Lahjojen ja taitojen oppimisesta katso http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/tunteidenmukaisuus-tuo-lahjakkuutta-ja.html . Koska on kyse omista kiinnostuksenkohteista, siitä, mikä luonnostaan sopii itselle, niin sitä kautta voi oppia myös elämäntapaan ja terveenä pysymiseen liittyviä taitoja: olla enemmän mankaltaisensa, hienompi, taitavampi hienoissa asioissa, niissä, joista on oikeasti harrastunut, ja monipuolisesti taitavampana myös terveempi. Arjella on jotkin uomat. Kun nuo uomat ovat erilaiset, on terveenä pysyminenkin joko luontevampi tai hankalampi tehtävä. Samoin tuttavapiirissä on mm energisiä ja seesteisiä tai ei-ollenkaan energisiä asioiden painamia ihmisiä,joilta oppia sosiaalista kautta terveempi tai huonompia elämäntapoja.

torstai 8. kesäkuuta 2017

B498. Maksaongelmat uidessa kelluessa ja elävä muistikuva siitä, mitä on syönyt

Muistelen kuulleeni, että jollakulla uidessa kelluessa mahallaan rennosti olisi tuntunut maksa, kuin maksa olisi kärsinyt. Se kai johtuu siitä, että aivan puhtaan myrkyttömän ruuan tai juoman tuottamat tuntemuksen mahassa maksan ympäristössä ovat kuin puhdas tyynnyttävä vesi huuhtelisi maksaa tai sen ympäristöä. Niinpä, kun uidessa mahallaan kelluessa on samantapaisia tuntemuksia aumahallivedestä, niin maksa voi luulla, ettet ole tänään syönyt mitään, missä olis torjunta-aineita tai mikä olisi jo mennyt hiukan huonoksi, ja niin maksa säätyy väärin, paljonkevyempään kokemukseen kuin mikä sillä silloin on. Siksi, jos maksa tuntuu kelluessa, olisi kai hyvä muistella siinä kelluessaan elävästi, mitä on sinä päivänä syönyt ja juonut ja millaisia ne ovat olleen laadultaan, maultaan yms, mikä kertoo, muodstavatko ne maksalle rasitetta.

B497. Taustaani

Olen lapsuudesta asti ollut harrastunut terveistä elämäntavoista, liikunnasta, villieläimistä ja luonnosta sekä perinteisestä suomalaisuudesta. Lääketieteestä en ole ollut harrastunut yhtään. En koe tauteja hyväksi kiinnekohdaksi itselleni, en ymmärrä miten sairaanhoitajat ja lääkärit voivat pysyä terveinä enkä ole luonteenlaadultani sellainen, että haluaisin auttaa ihmisiä yksi kerrallaan, kenties oman itseni kustannuksella, vaan paljon mieluummin autan etäältä suurta ryhmää kerrallaan kirjoittamalla, ongelmiin upoamatta. Olen tavannut harrastaa liikuntaa, milloin vähemmän ja milloin enemmän, sekä luontoa ja lemmikkieläimiä, lähinnä koiria. Olen vastuuntuntoinen luonne ja luulen, että maailman silmällä pitäminen ja sumpliminen hyväntahtoisesti hyvälle tolalle tuo jotakin sellaista tasapainoilutaitoa, jota terveenä pysyminen kysyy. En ole koskaan sairastanut paljoa, pienenä oksennustautia joskus ja aika pieniä haavoja, myöhemmin flunssia ja nilkan nyrjähdyksiä sekä nyt myöhemmin päänsärkyä ja etelänpuoleisesta asunnosta johtuvia lämmönsäätelyn ongelmia. Minulla on muutama näppylä useamman vuoden, muttei se ole näyttänyt syöpää olevan. Päänsärkyyn olen viime vuosina sairastunut aina silloin tällöin, Savonlinnan aikanani. Ylipäätään elämäntapani Savonlinnassa ja Tervola-nimen aikana ovat olleet paljon kehnommat kuin aiemmin pääkaupunkiseudulla, mistä syystä suosittelisin pääkaupunkiseutua ja liikuntaharrastusta terveyden ylläpitämiseen ja parantamisesta oppimiseen. Pääkaupunkiseudulla tapasin lukea New Age kirjoja, mistä oppii mm meditaatiota, kehon ja mielen yhteydestä sekä käsillä paramtamista.

* * *

10.6.2017   Hankin tässä printterin, kun sen halvalla sain. Printtasin muuta ja päätin tästä blogista, ettei minulla kannata olla siitä printtiversiota, vaikka noista sadan blogikohdan kokoelmista ja hakemistosta sellaisen helpolla saisi. Kun joskus ihminen sairastaessaan ei ole niin kovin järkevä ja siksi printtiversio kai tulisi sotketuksi muistiinpanoihin, jotka siis teen nettiin, jotta netissä on koko näkemykseni parantamisesta, niin ei tarvitse tulla minulta kyselemään näitä ja levittämään tauteja. Jos printistä tulee liian paksu, niin periaatteessa kopiofirmat kuten esim. Tottiprint Savonlinnassa tekevät vihkosia suunnilleen samalla vaivalla kuin kopioita, muistaakseni ei ollut kovin kallista.

* * *

11.6.2017   Tänään on täynnä 500 blogikohtaa tässä 3-osaisessa blogissa. Katselukertoja niillä on ollut reilut 3100, reilut 900 ja reilut 850. On siis viisi sadan kohdan kokoelmaa kasassa, joten jos joku haluaa printata, niin hyvä kohta nyt, mutta toki olen myöhemmin yleensä lisäillyt vanhoihin kohtiin, jos on jotakin uutta mieleen tullut.

tiistai 16. toukokuuta 2017

B496. Korvakipu flunssaisena lentokoneessa ja inkiväärillä maustettu virvoitusjuoma

Flunssaisina lentävillä on kuulemma lentokoneessa korvakipuja ja korvan tärykalvo voi jopa puhjeta. Tuli mieleeni, että auttaisikohan jokin kirpeä haju nokan edessä kuin inkivääri tms, vaikkapa inkiväärillä maustettu kupliva pommac? shamppanjalasin tapaiusessa vaikkapa muovisessa kartiolasissa kasvojen edutalla? Mutten nyt sitten tiedä, mutta jokin kohta luulisi olevan, miten olossa ja voinnissa ja tavassa olla flunssan ja lentämisen kanssa saisi röörit auki ainakin vähän.
 En nyt tuota sitten tiedä, että auttaako se ollenkaan, onhan nenä flunssaisella tukossa ja muulla matkustamolla auki. Mutta ehkä sentapainen voisi avata jotkin räärit. Mutta tarvittaisiinko korvien aukaisemista varten lisäksi heti perään mandariininpalan haju nenän alla?

sunnuntai 14. toukokuuta 2017

B495. Tokkuraisuus ja todellisuuskuvaan puuttujat huithiiteen

Jos ihminen elää suhtkoht tavallisesti ja sitten yhtäkkiä tapahtuu jotakin järkyttävää, joka häiritsee arjen virtaa, jos siltä pohjalta jatkaa, niin sellaiset asiat on yleensä viisainta karistaa mielestään tai löytää jokin aivan toinen paljon parempi, arkea häiritsemätön keino selviytyä niistä ylitse. Esim. jos ihminen on ihan vain elellyt elämäänsä ja törmää sitten ihmiseen, joak sanoo, että teillä on muuten tuo ja tuo tauti, ja on muuten sekin ja nuo oireet siihen liittyen, ennusteenne on huono, niin sehän on valtavan ikävä huononnus arkeen, ei sille tielle kannata lähteä. Tuotoinen yritti puuttua todellisuuskuvaanne, kenties joitakin oireita aiheuttaen. Ei arkea siltä pohjalta tarvitse elää eikä se ole hyvä perusta tulevaisuudelle. Paljon parempi valita jokin itsestä hyvältä vaikuttava vaihtoehto sekä tilannekuva ja elellä niin kuin sujuu hyvin, vaikkei se jonkun toisen väitteisiin ja tämän käyttämään teoriaperspektiiviin sopisi. Vastaavasti, jos sattuu jotakin ikävää ja asuinpaikka, ihmiset tms näyttävät rikollisemmilta kuin olivat, niin ei se ole hyvä uoma jatkaa. On hyviä päivä ja on huonoja päiviä ja huonoon päivään ei kannata perustaa elämäänsä, sill silloin ovat sosiaaliset taidot, onni ja elämänviisaus sekä yhteiskunnassa elämisen taidot heikommat. Hyvänä päivänä pääsee moisista ylitse siksi, että on silloin viisaampi, ja silloin voi laatia paremman tien itselleen & ympäristölleen. Mutta siis tuollainen oma valinnanvapaus olisi oltava, se kuuluu perusoikeuksiin, ettei tarvitsisi ihan vain unotaa kaikkea ja elää tokkurassa.

maanantai 1. toukokuuta 2017

B494. Mielen terveys ja suomalaisuuden perustaidot

Suomalaiset ovat tervejärkisempiä ja tervehenkisempiä kuin ulkomaalaiset yleensä. Se johtuu suomalaisista taidoista, joilla lienee tekemistä vuodenkierron ja maisemien avaruuden kanssa sekä sen, että suomalaisilla on edelleen varsin hyvä luontosuhde. Myös se, etteivät sSuomen kansan juuret ole korkeakulttuurissa tai yksittäisissä suurruuksissa vaan tavallisessa peruselämässä ja kaikille yhteisessä sivistyksessä, tuo tervehenkisyyttä.
Suomalaisuuden perustaitoja voi oppia blogistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi ja engl. versio http://Finnishskills.blogspot.fi mistä ainakin kokoniaskuvallinen järki on tärkeä koko ajan kaikessa kaikin puolin noudattaa, samoin "Elä ja anna toisten elää", järkiperusteinen moraali ja terveet elämäntavat (niistä on kovin monta ohjetta) sekä toki vuodenaikojen osaaminen.

lauantai 29. huhtikuuta 2017

B493. Lihaskato ja seula siinä kenen liikkumiseen samaistuu

Lehdessä oli lihaskatoa potevan vanhuksen kuva ja näytti kuin hän olisi samaistunut nuorempaan mieheen, joka kyllä liikkuu varmaan ihan vauhdikkaasti ja kenties hyvällä hengellä, mutta jonka käsitys siitä, mistä kohden omassa repertuaarissa liikkuminen löytyy, oli ihan toinen kuin tuon vanhan naisen, ja niin vanhan naisen liikkumisyritelmien kohdalla tuolla samaistumiskohteella oli ajattelua, ulkolukua ja paikoillaan pysyttelemistä, jotta saisi ajatella ja muistella rauhassa, ja siltä kohden vanhan naisen liikkeet sitten jäivät voimattomiksi. Eli tarttis samaistumiskohteissa olla tarkempi seula, että kuka koko ajan vaikuttaa liikkumiseen positiivisesti, tuoden yhtä isoa vauhtia ja taitoa kuin esikuvalla itsellään.

keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

B492. Sairaan tai pulassa olijan neuvominen ja hiukan etäisyyttä & malli ontuvien elämänalueiden tueksi

Jos haluaa auttaa sairasta tai pulassa olijaa, niin ei auta mennä liian lähelle seurallisesti ja tulla kopioineeksi omaan tekemisentapaansa hänen ontuvat kohtansa mennen niin lukkoon tai tukkoon. Vaan pitäisi pitää hiukan enemmän etäisyyttä niin, että voi katsoa kohti ja havaita erillisenä ihmisenä kummankin. Ja havaita, missä ontuu tai on pulassa esim. kehonkielessä näkyviltä elämänalueilta, ja jos on noissa asioissa omaa osaamista, joka on hänen tekemisiään taitavampaa, niin voi niistä näyttää mallia tai antaa hyvän ohjeen noiden elämänalueiden tueksi, minkä pitäisi auttaa hänelle heti parempi olo ja toimintakykyisemmäksi myös, ja helpommin toipuvaksi.

maanantai 17. huhtikuuta 2017

B491. Nenäverenvuoto ja kosketus käteen & sisäänhengitys ajatellen "Tervehtyy, tervehtyy"

Nenäverenvuodossa, jos koskettaa, joko itse tai joku muu, kevyesti käteen sormien tienoille, niin se kai vähentäisi painetta ja pakottamisen tyylistä yrittämistä nenän seuduilla. Lisäksi voisi ajatella hengitysteitään, etenkin niiden pintaosia, esim. varovasti sisäänhengittäessään, ja ajatella mielessään kovasti "Tervehtyy, tervehtyy", mikä olisi tarkoitus parantaa ne ehjiksi siten kuin
15. Vammat parantuvat ihmeen tapaan * Ihmeparannusohjeyritelmä II  5.5.2013

sunnuntai 16. huhtikuuta 2017

B490. Tämän blogin pituudesta

Näitä blogikohtia on nyt lähemmäs 500 ja blogin pituus näyttää jäävän suurin piirtein tähän, sillä olen tässä blogissa käynyt läpi useimmat taudit ja vaivat, joista olen kuullut. Varmaan muitakin tauiteja ja vaivoja on, mutta ehkä ne eivät oel niin yleisiä tai sitten ne on mielekkäintä käsitellä jonkin laajemman vaivatyypin osana. Vanhoista vaivoista tulevat lisähuomiot lisään aiempaan sitä vaivaa käsittelevään kohtaan, vaikka joistakin vaivoista on kyllä vahingossa tullut useampiakin kohtia, ja onhan se joissain tapauksissa mielekästäkin siksi, että tuo vaiva on niin laaja ryhmä, esim. kivut.
Toisaalta olettaisin, että parantamisesta voi oppia ajan myötä lisää, ja silloin yleisluontoisia tekstejä parantamisesta tulisi aina silloin tällöin lisää ja kasvattaisi blogin pituutta.

tiistai 11. huhtikuuta 2017

B489. Keväällä laihduttamisesta

Lainaus blogistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/02/vuodenkierto-ja-henkinen-hyvinvointi.html
"Kun keväällä tulee valosta, lämmöstä, lumen sulamisesta, lisääntyvistä elämänmahdollisuuksista ja linnunlaulusta elävöitynyt olo, niin luonnostaan tarvitsee vähemmän ruokaa. Jotkut ihmiset lihoavat talveksi ja silloin osa läskistä on talven pakkasia varten, samoin osa ruuasta ja ruuantuomasta lämpöisyydestä. Keväällä kun miettii säitä pari viikkoa eteenpäin ja miten niissä säissä olisi mukava elellä, miten tuhti olo ruuasta, miten lämpöinen, miten paljon tuoreita hedelmiä yms, ja mikä taas on talvivaraa, josta hyvin voi nyt luopua, niin silloin kai talven lihavuus, jos sitä on, on ylimääräistä ja saa kulua pois päivän askareissa, ihan jo erikseen laihduttamattakin, kuin tuhdimman aterian tarpeen korvikkeena, niin kun jatkossa kumminkin on lämpimämmät säät, niin ei läskiä tai tuhteja aterioita enää tarvita vaan pääasia on kevään vireen tavoittaminen ja säätyminen vähitellen kesään päin."
"
Niin kuin talvellakin, keväälläkin kannattaa pitää huoli koko ajan siitä, että ihan ihon luona on aina lämmintä ilmaa edes pieni kerros, niin ei tule niin akea antiseptinen olo, jotenkin voimaton ja äkäinen tai alkukeväästä huimaava. Teen juominen voi viilentää ihon nyt, kun tee tuo liikaa lämpöä. Sen sijaan kylmän veden juominen ( ei liikaa vaan luokkaa lasillinen) saa kehon lämmöntuotannon päälle ainakin minulla."

B488. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXVII * Tekemisentavan vaikutuksista

Lainaus blogistani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/
"Tekemisen hengen vaikutuksesta lopputulokseen
Maalaamista harrastettuani olen törmäänyt kuin kummajaiseen siihen vanhaan tuttuun ilmiöön, että tekemisentapa vaikuttaa lopputulokseen paljon ja siis mm siihen, onnistuuko vai ei. Runoja, liikuntaa ja luontoa harrastaessani tuo oli tuttu juttu ja nyt maalaamisen ja uskonnon vinkkelistä kuin mielikuvitusta mutta ihme kyllä toimivaa. Eri ihmisillä, eläimillä ja elämäntilanteilla on eri tekemisentavat, esim. vuodenajoilla. Mitä kaikkea havaitsen, miten varmaan ja tarkkaan, mikä jää tokkuraan, minkä elämäntavan taitoja vaalin ja mitä en, mitä teen puhdilla ja mitä taas voimattomasti, mikä on tekemisteni rytmi ja kiinnostuneisuus, kunkinhetkinen kiehtoutuneisuuteni ja jaksavaisuuteni. "Kraah kraah räts", tuottaa eri tuloksen kuin, "hei jipii mä teen näitä". Tai, "yritetääs, katotaan miten nyt onnistun mutten oikein jaksais" tai "mitenköhän tää menee, oon ekakertalainen mutta tosi kiva olis näitä oppia, hienoja ovat olleet mitä olen nä'hnyt muiden tekevän". "Wrumm, wrumm, jaa wrum" tai "hip hips mitenköhän tää tarkkaan menee, kivaa puuhaa". Ym ym. Äsken bussiin tuli afrikkalainen, arabi tms nyloneissa tai ihan ilman housuja, vaikka on vasta huhtikuuna lkupuolisko ja eilen satoi lunta, oli jotenkin luottavainen, että hän kokeilee, miten näin menee, mutta taisi olla se tropiikin huolimattomuutta, eri ilmastoon olisi tarvinnut eri tekemisentavan ja tarkkuuden, jollei olisi halunnut saada kuolemantautia. Jos jokin ei suju, niin pitäisi tarkistaa, tarvitaanko eri tekemisentapa, eri tilannekuva, eri elämäntapa, erilainen luonteenlaatu hyveineen arvoineen tekemisentapoinee,päibvän rytmeineen, tunne-elämineen, sosiaalisuuksineen, identiteetteineen ja edustavuuden määrineen. Tuollaiset jossain määrin tarttuvat sosiaalista kautta, voivat tuoda typeryyttä muillekin ja epäonnea, kun luottamusta rakentaa väärien seikkojen varaan. Toisaalta, jos on itsenäinen yksilö ja rakentaa omien hyvin osaamiensa taitojensa varaan, sanoutuen irti rikollisen siiresta huolimattomuudesta, niin voi aika lähelle tavallisia uomiaan yltäöä."
Ihmisen olemus määräytyy elämäntavan mukaan ja mm kunkinhetkisen tekemisen tekemisentavan mukaan. Niin näyttäisi kehokin elävän tällaisten erojen mukaan.

B487. Ruokakauppiaan tms valtava ruuantarve

Ruokakauppiasta minulla on vaikutelma, että monella on jotenkin sumean masentuneen oloinen olemus, vähän kuin muilla töistä tai koulusta, mutta ruokakauppiailla se tuntuu tulevan ruuantarpeesta, mihin tuntuu olevan muutama tavallinen syy:
* käyttää liiaksi aina samaa ruokakauppaa http://laihdutuskikkoja.blogspot.fi/2017/03/ala-kayta-aina-vain-yhta-ruokakauppaa.html
* lämmönhukka liian suuri: lämmittelyohjeita http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html
* masennus http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html
* Liian vähän muuta elämänsisältöä: katso tämän blogin kohta 12. sokeritauti

maanantai 10. huhtikuuta 2017

B486. Karies ja happaman välttäminen sekä hampaiden pitäminen puhtaina

Luin netistä hammasmädän oireista mutta se olikin sama kuin karies, josta hammaslääkärit aina puhuvat. http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00265
"Karies eli hammasmätä on bakteerien aiheuttama tauti. Bakteerit kiinnittyvät hampaan kovakudoksen (kiilteen) pintaan ja muodostavat pesäkkeitä (plakkeja). ...  Bakteerin lisäksi tarvitaan sokeria, jota bakteeri käyttää (fermentoi) siten, että syntyy hampaan pintaa vaurioittavaa happoa."
Tuo tuo mieleen jotkut suklaat, joissa on hapan ja makea yhtä aikaa ja tuntuu kuin hampaisiin tulisi reikiä, tarttee mennä heti pesemään hampaat ja ostaa toisenlaista suklaata. En oikein tajua, miksi mikä tahansa ruoka noin tekisi, eikö se ole vain hapan ja makea tai sitten pitkään likaiset hampaat?
 " Tyypillisiä karieksen sijaintipaikkoja ovat poskihampaiden purupinnat ja hampaiden välit." Nuo kuulostavat pitkäksi aikaa likaisiksi jääneiltä kohdilta.
Hammastulehdukset liittyvät varmaankin ikeniin, joten ikenien pitämisellä puhtaina niitä voisi lieventää.
Tekstissä suositellaan tavalliseen tapaan fluoria hampaille. Mutta nyt tulin lisäksi ajatelleeksi, että tekeekö se hampaista erityyliset kuin ikenistä, jotenkin erillisen oloiset, mikä kai on luonnotonta, kun ne ovat luonnostaan aina vierekkäin, eläimilläkin. Luulisi ikenen tukevan hammasta jotenkin. 
Noin luonnostaan ajattelisi hammaskiven olevan hampaiden luonnollinen korjaantumismenetelmä.

B485. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXVI * Henkilökohtaisen suvereeniuden suojaaminen

Minulle on näitä paranemis- ja sairastumistilanteiden vaihtoehtoja pohtiessani syntynyt vaikutelma, että erityisen sairastuttavaa oli nuorena, kun äitini sanoi jossakin oltuamme, että "Varo vaan, ettet...", koska se kutisti henkilökohtaisen tilani, henkilökohtaisen dominanssini, suvereeniuteni pois tuosta aiheesta, tuolta alueelta, jolla minun juuri olisi pitänyt vaalia omia vaikutusmahdollisuuksiani, omaa eheyttäni, terveyttäni, joka vaatii tilaa eikä lyttyyn laittamista. Samalla vaan varoa pöpötartuntaa tms, muttei kieltää itse'äni elämästä,olemasta tunteva noissa aiheissa, olemasta aikuisen tapaan suvereeni.
Kun jos minulla on jopkin kuva siitä, että näin pysyn terveenä, tällä tavoin eläen olen tercve, niin jotta sen varassa pysyisin terveenä, niin minun on saatava noudattaa tuota näkemystäni ja se merkitsee, että minun on saatava tehdä omalla tavallani, mutta jotenkin viisaasti, eheällä tavalla ulkoluvunkin tehden.
Siksi myös on paha, jos isä sanoo, että nyt siinä on kyllä se ja se vika, ja tyhmempänä olettaa, ettei sellaisia vikoja voi parantaa, niin silloin jollei itse ole kyllin dominantti, niin katoaa siltä kohden parantumismahdollisuus yhtään nopeampaa kuin mitä isä kertoo mahdolliseksi. Jos siis paraneminen käy mielikuvien, tunnelman, tekemisentapojen rytmityksen tms kautta, mikä on kiinni todellisuuskäsityksestä tai siitä, kuka päättää, miten tehdään.

perjantai 7. huhtikuuta 2017

torstai 6. huhtikuuta 2017

B482. Lasten yökastelu ja lämmin rentous illalla pissalla käydessä

Joslapsi pissaa yöllä sänkyynsä, niin voiko se johtua siitä, että nukkuessa on rennompi kuin illalla pissalla käydessä ja siksi pidättää pissaa vähemmän kuin illalla? Sama ilmiö siis kuin miksi on käytävä pakkasesta sisälle tultua heti vessassa. Eli jos illalla olisi lämpöisen rento, esim. juotuaan lämmintä maitoa?, tai siksi että kävisi pissalla vasta ihan unisena, niin pissaisiko silloin niin tyjäksi, ettei kastelisi yöllä?

sunnuntai 2. huhtikuuta 2017

B481. Hampaiden parantuvuudesta

Hampaat, hampaiden korjautuvuudesta

Ei tunnu todennäköiseltä, että hampaat olisivat ihan samanmuotoiset lapsuudesta

aikuisuuteen, vaan luulisi niiden muuttavan hieman muotoaan elämän kuluessa, kun

esim. luonnekin ja elämäntilanne & elämäntapa muuttuvat.


Minulla on vaikutelma, että hampaat muistuttavat muodoltaan ja asennoltaan sen

ihmisen hampaita, jota silloin juuri pitää mielessään, joka pyörii mielessä, ei

siis välttämättä keskustelukumppani tai läheinen vaan joku, joka jäi mieleen tai

jonka kanssa juuri pari sanaa vaihtoi.
Se viittaisi hampaiden kykyyn korjautua, kenties valtavan nopeastikin.

Yksi, mihin hampaiden muoto voisi luonnostaan reagoida, on kieli, missä kenties hampaiden koskettamisen tyylin etäisyys tai ystävällisyys voi vaikuttaa. Hampaiden vahvuus puolestaan reagoisi mm purentaan, puremistapaan ja sen henkeen, mutta kenties treenaten eikä yht'äkkiä. Ikenet kenties reagoivat epävarmuuteen ja varmuuteen, siltä osin, miten vahvasti hampaat ovat kiinni.

Jos hampaiden luonnollista korjautuvuutta etsii, niin hammashoitolasta sitä tuskin löytää, sillä hammaslääkäri tavallisen käsityksen mukaan vain poraa hampaita ja laittaa niihin paikan. Mutta toisaalta joskus hammaslääkärissä on vaikuttanut siltä, että joku kokenut hammasläkäri osa rauhoittaa vihlovan hampaan painamalla sen kylkeä lämpöisellä hammasta kohtaan ystävällisen oloisella sormella. Voiko olla, että osa hammaslääkäreistä osaa hampaiden paranevuuteen liittyvää viisautta, joka kenties ei ole koulumallista vaan enemmänkin käytännössä havaittua, että niin se vaan näkyy olevan.
Mutta toisaalta hammaslääkäriin eksyvät mm ne, jotka juuri satuttivat hampaansa, irtosi paikka tms, eli hammaslääkäreille yms on voinut kertyä onnettomuusalttiutta noissa suhteissa, kenties osalle myös kykyä välttää moista onnettomuusalttiutta. Liian paljo poraaminen liittyy aina hammaslääkärissä käynteihin, ja kenties ilkeileviin tuttuihin, eli sitä onnettomuusalttiutta sinne kertyy.

Luontaista paranevuutta ei tuntuisi olevan epäviisailla mutta elinvoimaisilla olisi. Ruutumallisilla ei olisi ja vapaa-aikamaisilla olisi, samoin itse asianharrastuneilla voisi olla. Eläimillä siis voisi olla, mutta eri eläinyksilöillä eri verran, esim. ihmisistä harrastuneella pikkulinnulla vähemmän kuin luontoharrastuneella.
Ruokavalio voisi vaikuttaa paranevuuteen, liian työkeskeinen pakkopulla haitaten ja pullakahvit yms mieliteot auttaen, muttei ihan kaikissa tapauksissa noin vaan esim. liian hapan voi haitata vaikka olisi mieliteko, ja toisaalta jos elinvoimaistaa, niin voi olla hyväksi.

18.4.2017   Hampaiden parantuvuutta tuntuisi olevan sellaisella jolla on luonnostaan luonteenlaatunsa ja elämänviisautensa vuoksi hiukan pyöreät, kenties tyytyväisyyttään vähän pulleat hampaat elämänviisauden ja elinvoimaisuuden vuoksi kuin villieläimillä kai. Ja luonnostaan rikkoutuvia olisivat herkimmin ritsis rätsis tyyppiset heikon ulkoa luetun perspektiivin luonnottomin käyttävän hampaat. Mutta tuo parantuvuus voisi olla elämäntavasta kiinni, siis opittavissa.

6.5.2017   Koiralla on vuoristoiset hampaat kuin rikki menneet mutta muodoltaan kovin pyöreät kuin kovin hyvin parantuvat. Voiko ihmisten hampaiden tasaisuus johtua siitä, että koko ajan käyttää samaa teoriaperspektiiviä, aika lailla samaa näkökulmaa? Ja koira sitten kotona töistä tullessa tarjoaa vapaa-ajan rentoutusta, päästää teoriaperspektiivistä irti eri ympyröihin, ihan vain kotielämään ja eläimen seuraan, mistä taipumuksesta sen hampaiden ei-tasaisuus, vuoristoisuus. Ja tuo koiran hampaiden pyöristetty muoto olisi sitten niiden parantuvuutta. Kysyin tätä 9v. japaninpystykirvaltani, niin se väitti, että pentuina ne harjoittelevat kamalasti hampaiden korjautuvuutta, mikä menee kai niin, että aina puree, mikä käsittääkseni tarkoittaa henkilökohtaisen suvereeniuden vaalimista tervehenkisesti.

25.6.2017  Tässä muutama päivä sitten koetin kielellä hampaitani ja jossakin kohden takana en ollut varma siitä, mihin kohden hammas päättyy ja mietin, että onkohan se tässä vai tuossa vai missä näillä main, niin hampaassa sillä kohden tuntui olevan luiska, tuntui kuin se olisi väistänyt kielen tieltä ihan kevyesti. Jäin miettimään, että voivatko hampaat olla pehmeitä, jos ne ajattelee pehmeiksi, ja kovia, jos ne ajattelee koviksi. Vähää aiemmin olin pohtinut, että näyttääkö taitava hammaslääkäri maahisharrastuneelta, kuin tarvitsisi maahisia työssään, mutten tiedä maahisista mitään ja hammaslääkäreillä voi olla oma versio maahisista.

perjantai 31. maaliskuuta 2017

B480. Vanhat vaivat ja kehollaan terveisiin aikoihin kiinnittyminen

Jos jokin vanha vamma on jäänyt pitkiksi ajoiksi vaivaamaan, niin ei saisi kiinnittyä vamman aiheutumisen aikoihin eikä siihen, miten alue jäi huonosti tai on vieläkin ollut huono, vaan antaa terve keho ohjeeksi keholleen, kiinnittyä kehollaan terveisiin aikoihin, innostaa kehoaan siihens uuntaan, rohkaista ja antaa sen kehittyä suotuisissa olosuhteissa terveen kaltaiseksi ja ihan terveeksikin, kehua ja olla kiitollinen parannuksista. Näin siis jos vaikkapa synnytyksestä jäi jotakin vaivaa, niin ei saisi ajatella vauvaa tai lastaan ihan kehoonsa liittyvänä, ainakaan noin konkreettisesti, vaan antaa kehon tervehtyä rauhassa: vauva ei kai ollut sen kannalta viisaalla huomioonottavaisella tavalla tai kyllin taitava, etenkään nyt jälkikäteen, kun lapsi jo elää omaa elämäänsä.

tiistai 28. maaliskuuta 2017

B479. Dementia ja kiinnostavat aiheet

Luin netistä dementiasta. Listaan tähän tekstin viereen selityksiäni:
"
Dementialla tarkoitetaan tilaa, jossa henkilön useat älylliset toiminnat ja aivotoiminnat ovat heikentyneet rajoittaen hänen sosiaalista selviytymistään. Dementiaa voivat aiheuttaa monet keskushermoston sairaudet, puutostilat, myrkytykset tai lääkkeet.
Dementiassa ilmenevälle muistihäiriölle on ominaista vaikeus oppia uusia asioita tai palauttaa mieleen aiemmin opittua.   - Jos ennen työ loi ryhtiä päivään ja tekemisiin, tuoden vauhtia ja laatua, niin työn jäädessä pois eivät tottumukset kanna enää yhtä hyvin vaan tarvittaisiin jokin vastaava kenties osapäiväisempi tekeminen.
Pelkkä muistihäiriö ei kuitenkaan tarkoita, että henkilö kärsisi alkavasta dementiasta. Nimi- ja tilamuisti heikkenevät kaikilla ikääntyessä ilman, että kyseessä olisi varsinainen muistisairaus. - mielenkiinnon puute, se, että arkiset jutut hoituvat helpommin kuin vasemmalla kädellä ja toistuvat vuodesta toiseen lähes samanlaisina päivittäin tms
 Myös työmuisti heikentyy väistämättä iän mukana, jonka vuoksi on vaikea pitää monta asiaa yhtä aikaa mielessä.   - Jos työ ei tuo harjaannusta ja jollei katsele luontoa ja elämää, ota osaa niihin, niin näköhahmotus sisätiloissa istuessa heikkenee, muuttuu yksinkertaisemmaksi, viisaus vähenee.
Alzheimerin taudille on ominaista lähimuistin heikentyminen ja uusien asioiden oppimisen vaikeus. Vastikään sovittu tai puhuttu ei muistu mieleen, vaikka siitä muistutettaisiin jollakin vihjeellä. - liian mielenkiinnoton aihe vanhukselle, kokeile paljon vaativampaa, syvällisempää
Äskettäin tapahtunutta vierailua tai kaupassa käyntiä ei muisteta. - ks. yllä
Aikaisemmin helpolta tuntuneet tehtävät, kuten pesukoneen käynnistäminen, ei onnistu. - suru, masennus, kauhu, huoli omasta tulevaisuudesta, ärsyyntyneisyys kuivaan neuvovaan perspektiiviin, joaka ei mainitse mitään elämän kannalta olennaista vaan vain koneen tms
Samojen kysymysten tai tarinoiden toistaminen viittaa alkavaan muistisairauteen.   - Jos on kiinnostuneempi aiheesta kuin sen kommunikoinnista ihmisille, jotka eivöät ymmärrä sitä kunnolla vaan joille tarvitsee selittää alkeita, niin ei kenties laita merkille, selittikö jo vai aikoiko vasta selittää.
Muistihäiriön ohella dementialle on ominaista puheen sisällön köyhtyminen (afasia), - mielenkiinnon puute, toiselle ok tasoisen tehtävän muuttuminen ei haastavaksi, tekniseksi vain, pelkäksi raadannaksi vailla riittävän vaativaa ja syvällistä ajattelua, vailla elämääkoskettavuutta, väärntasoista siis
vaikeus pukeutua ja suorittaa motorisia liikesarjoja (apraksia) - suru, masennus, tyrmistys, vastentahtoisuus, motivoitumattomuus siihen, minne kneties ollaan menossa ja missäö merkeissä
 sekä käsittää nähdyn merkitystä (agnosia). - riidat puolison tai hoitohenkilön kanssa tai mielenkiinto muualla
 Dementiasta kärsivän kyky suunnitella päivittäisiä toimintoja, jäsentää kokonaisuuksia ja ymmärtää vertauskuvallisia ilmauksia on heikentynyt.  - riidat siitä, miten päivä käyttää, mitä tehdä ja mitä ei, millaisia osallistuvat henkilöt ovat, yms
Etenkin vaikeampaan dementiaan liittyy usein erilaisia käytöshäiriöitä." - riidat, kommunikaatiokatkot, oman tilan tarve, hoitavan henkiön väsyneisyys, omat toiveet ja haaveet mutta laposen kaltainen asema

B478. Naurutauti ja tervehenkisempi maailma

Luin netistä ihmissyöntiin liittyvästä naurutaudista Uudessa Guineassa. "Sairauden tavallisia oireita ovat vapina, kaatuilu ja tahattomat naurunpyrskähdykset."
 Vapina usein liitty pelkoon ja suureen huoleen, kuten vaikka ihmissyöjien seurassa elellessä, jos alkaa huolettaa miten käy joko ihmissyönnin tai jonkin muun ison onnettomuuden vuoksi. Jos ihminen on kovin lähellä kuolemaansa, hän kai menee kömpelöksi, tokkuraiseksi, hajamieliseksi ja saattaa kaatuilla ihan jo omiin jalkoihinsakin, näköpiiri ja ymmärryksen piiri kapeutuvat. Ja vihamielinen, joka tietää, miten tuolle kohta käy, saattaa purskahdella nauruun.
Yksi syy ihmissyöntiin on kai suuri ruokahalu, osin kai ilmasto-osaamattomuudesta ja osin meiningin raadollisuudesta johtuen. Toinen syy ihmissyöntiin voi olla, ettei syöminen tunnu pahalta vaan aika tavalliselta aterialta ja siksipaljon huojentavammalta kuin vaikka ikävä ihminen. Myös jos modernin maailman näkymät tai pienen paikkakunnan elämän piirien kapeus tuntuvat kehnoilta, niin enemmän ihmisen perusluonnon mukainen elämänpiiri ruuan, käytännön tekemisen, sosiaalisuuden ja tappelun yms parissa voi huojentaa, vaikka olisi liian raadollinen, siksi vain, että maailman näkymät ovat niin synkät tai sukulaisten seuran dominansssi pännii.

keskiviikko 22. maaliskuuta 2017

B477. Paise ja hygienia koko seudulla

En nyt näitäkään tiedä, mutta eikö paise liity siihen, kun on pöpöjä ja likaa, ei vain paiseen kohdalla vaan myös lähiseudulla. Niin os  pitäisi puhtaana ja kohtalaisen steriilinä paiseen esim. 10 kertaa leveämmän ympäristön ja myös, ettei mahassa olisi kovin pöpöistä ruokaa ja että olisi käynyt kakalla ihan tunnollisesti, niin olisiko silloin pöpöaltistusta vähemmän ja se liennyttäisi myös paisetta? Myös viileys ja rauhallisuus ehkä auttaisivat, tai sitten tervehenkiset virikkeet kuten luonnon kauneudesta nauttiminen.

tiistai 21. maaliskuuta 2017

B476. Yleinen heikko taitotaso jollakin seudulla /ryhmässä ja älynkohotusohjeeni lukemisena

Olen kirjoittanut kunnollisen ajattelukyvyn oppimisesta ja älykkyyden kehittämisestä blogissani http://pikakoulu.blogspot.fi . Jos jollakin seudulla tai jossakin ryhmässä on yleisesti heikko taitotaso, niin jos nuo ohjeet olisivat heillä lukemisena niin, että niistä ymmärrettyinä tulisi heidän sivistyksensä osa, niin kaipa se auttaisi heitä kehittymään ajattelukyvyltään ja älyltään. Taitojen kehittämisen ohjeita on blogissani http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi .

maanantai 20. maaliskuuta 2017

B475. Kätkytkuolema ja aikuisen teoriaperspektiivin tiedostavuus

Katselin netistä, niin kätkytkuolemasta kerrottiin, että vauva voi saada hengityspysähdyksen tai sydänpysähdyksen nukkuessaan, muttei niin seälään nukkuessaan. Voiko vauva kyljellään nukkuessaan tai mahallaan olla poski alustaa vasten kuin vanhempiensa olkaan, kylkeen tms nojaisi, eli on tavallaan seurallinen, kun vanhempi ei tee mitään kovin aktiivista, jolloin vanhemmalla on näkökulmansa tasaisena pysyvä puoli vauvaan päin. Hengitys ja sydämen toiminta vaativat kai jotakin luonnollista tiedostavuutta ja jos on kuin pakahtunut, ei-tiedostava, ihan jumiutunut, niin hengitys ja sydän eivät niin luonnostaan toimi vaan voivat mennä kaput kuten elottoman seurassa. Ja lapsi jos nojaa vanhempaansa, niin ei tee itse vaan vanhemman perspektiivin pitäisi olla tiedostava.
Tiedostavuutta lisää aistit auki tekeminen, uuden kiehtovan oppiminen esim. jollakin kivalla kurssilla, ja tekemisentapansa varioiminen kuhunkin tekemiseen sopivaksi: muisteleva, katseleva, liikkumiseen uppoutunut, tunteva, selittävä, miettivä, ym mitä milloinkin eniten muita puolia unohtamatta. Ulkoa lukemisen sijasta oma ymmärrys ja aistit ovat tiedostavuutta.
Vauvan hengutyksen ja sydämen toiminnan omaehtoisuutta voisi kai parantaa jokin villieläin esikuvana, (muttei kai lemmikkieläin tai kotieläin).

B474. Leväperäinen pää kun muilla ok pää ja koulutasoisten työtehtävien tekeminen työteliään tunnollisesti

Usein jos joku, esim. nainen, tekee vain naisten juttuja, taidetta, hoitotyötä, uskontoa yms ja ylenkatso miesten töitä, insinööritaitoja, koulua, akateemista sivistystä ja näiden mukaisia ammatteja, niin tekemisten perustaso voi jäädä liian heikoksi. Jos siis tällaisella ihmisellä on leväperäinen huono pää, kun taas tutuilla ihan hyvä pää tai ok pää, niin se johtuu yleensä koulujärjen ja arjen perustekemisten liian vähäisestä määrästä tai siitä, että yrittää niitä tehdessään taiteilla niille jotakin hienompaa sisällystä, esim. tyyliä, näkemystä, taiteellista hahmoa, kauneutta, näyttelemistä, asemaa, muiden elämänalojen hyveitä, vaikkei perustaso ole perusmuodossaan kunnossa. Kouljärki tarvitsee yleensä tuekseen aistien käyttöä, käytännön tekemisiä, liikuntaa, ulkoilua, lukemista, arkea, uutisten seuraamista yms. Jos malttaa keskittyä pelkkää perustasoon niin, että kapasiteettia jää yli muttei kuluta sitä mihinkään, niin aidot kasvavat paljon, ja silloin ajan ja perustason harjaannuksen sekä opiskelun myötä voi kehittyä niin taitavaksi kuin mitä nuo taitavammat elämänalueet maineeltaan ovat. Mutta se edellyyttä, että perustaso on KOKO AJAN kunnossa, huolehdittu, eikä että vain suorittaa jonkin koulujutun ja haihattelee loput. Mutta jollei sitä jaksa, niin jo osan aikaa koulumaisesta perusjärjestä huolehtiminen parantaa laatua ja tekee tervejärkisemmäksi, jollei se siis ole vain suoritus vaan myöskin ymmärryksen osa.

B473. Sodanuhka ja taju maiden luonnollisista rajoista

Kovin suurilla valtioiden yhteenliittymillä on vaikeuksia, koska seudut ovat niin erilaiset. Niissä on olot erilaiset ja niin ne tekevät samatkin asiat ihan eri tavoin. Ja koska niillä on olojensa ja ympäristönsä puolesta eri olosuhteet, niin niillä on eri intressitkin, erilaiset mielekkäät reitit hoitaa tavalliset kysymykset. Niinpä suurilla alueilla voi olla jotakin yhteistä esim. filosofian ja joiden taitojen hyödyllisyyden osalta, muttei yleensä käytännön meiningissä. Esim. saarivaltioon voi tulla sotalaivoja mistä päin maailmaa vain mutta lähinnä merenrannoilta, kun taas sisämaavaltiolla voi olla sotilaalliset välit vain rajanaapureihinsa. Tai että lämpimän ja kylmän ilmaston välillä on elämän sujumisessa ero kuin kesällä ja talvella: eri puolet asioista ja elämästä hoituvat, yhteiskunnasta tulee ihan erilainen, eikä toisen alueen tapoja voi käyttää, vaikka ne tuolla toisella alueella vaikuttaisivat potentiaalisilta maailmanvalloittajilta. Siksi luonteva valtiokoko ei ole kamalan suuri.
Usein kun jonnekin on muodostunut jokin suuri raja, valtatekijä tai järjestely joka on ollut vähintään vuosia ja joka on elinvoimainen edelleen, niin siihen ei ole vain yksi syy vaan kovin monta: kun yhden syyn korjaa pois, niin tilalle nousee uusi syy samaan järjestelyyn, ja niin edelleen esim. kymmeniä syitä. Siksi kai, kun ihmiset ovat kovin monimutkaisia maailmankuviltaan: on ehtinyt jo moni elämänalue ja monen ihmisen paras ymmärrys ottaa tuon järjestelyn tai rajanteon omakseen. Ja lisäksi siinä on se, ettei se ole vain sattumaa, että niin, vaan jokin suuri olosuhde kuten vaikka ilmasto vaikuttaa kaikkeen koko ajan.
Alueiden ja ryhmien välejä lieventää ja rauhanomaistaa, kenenkään edusta kummemin tinkimättä ohje "Elä ja anna toisten elää" eli elämänmyönteisen itsekäs saa (niin yksilö kuin ryhmätkin) olla muttei puuttua muiden elämään muuten kuin reilusti.

keskiviikko 15. maaliskuuta 2017

B472. Koulujen sisäilmaongelmat ja opettajat, jotka olivat lasten iässä yhtä hyviä koulussa

Jos opettajana olisi harjaantumisluokkalainen tyttö tai poika, niin aiheuttaisiko se ahdistusta kuin henkistä ja elämänolosuhteellista ahtaan paikan kammoa opettajan tienoilla ympäristössä jaopettajan vaikutuksen osalta, kuin hometta haistelisi? Eivätkö koulun jumiutumiset myös selittyisi sillä, että opettajaksi onkin päässyt numeroitaan myöhemmin korottanut harjaantumisluokkalainen, jonka oma ajattelu on jumiutunutta? Lapset kai tarvitsisivat ja ansaitsisivat opettajat, jotka olivat aikanaan yhtä eteviä koulussa kuin lapste nyt. Silloin koulun voisi käydä vähemmn jumiutuneesti ja varmaankin nopeammin, http://pikakoulu.blogspot.fi

B471. Mätä hoitoaloilla ja peruskoulun taitotaso

En ole hoitoalojen ihmisiä enkä ole koskaan ollut millekään hoitoalalle aikova, joten en tiedä näistä paljoa, mutta näyttää siltä että hoitoaloilla ja etenkin psykologiassa on paljon mätää. Perusongelma tuntuu olevan että peruskoulun taitotaso puuttuu, ei ole noudatettu perus tervettä järkeä. Siihen on yleensä kaksi syytä: iso osa ammattilaisista on ulkomaalaistaustaisia mutta esiintyy suomalaisina, ja niin he eivät opi suomalaista kulttuuria ollenkaan, järki puuttuu, samoin suomalainen sivistys puuttu heiltä ja suomalaisen tavallisen elämän ja tavallisen kanssakäymisen tuntemus. Tämä on siis eri asia kuin peruskoulun oppimäärän ulkoa lukeminen tai testeissä lunttaaminen tai taitravan olemuksen mimic-tyylinen näytteleminen itse taitotasosta mitään ymmärtämättä.
Toinen yleinen syy tähän, joka kai on hoitoaloilla laajemminkin, on, että yritetään olla kovin taitavia, mm taiteiden ja uskonnon taitotasoa, mutta erustaso on jäänyt ois. "Tämä nyt niinku iirtäis kuvan. Eiks oo kiva?" on ihan eri juttu kuin, että hyvällä laadulla on kiinnostunut katselemisesta ja maailmasta yliäätään ja että on sivistynyttä sanomaa maalauksissaan. Moni hoitoalojen ihminen kai luokittelee itsensä kauniiksi naiseksi, sellaiseksi kuin kauniskatseinen ja viisas, taitava, mutta noin kuvatulta ihmiseltä ei saa missään asiassa edes hetkittäin uuttua eruskoulun tasoinen taitotaso ja tavallinen sivistynyt käytös, sivistynyt maailmankuva ja ainakin ilmaston osaamisen verran elämäntaitoja, tervehenkisyyttä. Esim. jos sabotoi muita moissta luokituksesta ois, vaikka nämä olisivat ihan taitavia erustaidoiltaan ja ok tavalla käyttäytyviä, niin ei ole sivistynyt, ei ole kaunis nainen tuossa mielessä.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

B470. Pöptartunnat ja sosiaalinen maailmankuva, että kuka harrastaa mitäkin harrastusta mitenkin taitavasti, yms

Pöpötartunnoista ja sosiaalisista elämänuomavaikutteista
Minua hämmästyttää, että näiuden parannusohjeiden perusteella pöpötartunnat eivät olisi tyypillinen taudin tai vaivan syy vaan jokin huono tottumus, väärä painotus tms. Pöpöjä kumminkin on ja jos on hellettä, niin niitä on enemmän ja pakkasella voi vaivata antiseptisyys. Voiko pöpötartunta siis olla elämänuomavaikute, jota pöpöt kenties kantavat. Silloin pöpöinen olo tarkottaisi, että on jotakin elämänvinkkelivaikutetta kamalan paljon tai kenties useampaakin. Siinä on se hämmästyttävä piirre, etteivät vaikutteet tule niistä henkilöistä, joihin itse kiinnittää eniten huomiota, vaan -arvaus - ehkä pikemminkin henkilöistä, jotak kiinnittävät sinuun huomiota kuin kahdella sormella sinua tökkäisivät, jotenkin koulumaisesti, roistomaisesti, sorkkien, sivistynyttä vieraiden ihmisten etäisyyttä suurempaa kontaktia hakien, kenties ajatusohjatusti hakien. Mutta ovatko muut tavallisempia, sivistyneempiä, ovatko he uoma, jossa elät, ja nämä pöpöjä lähettävät, joista voi sairastua, ovat niitä poikkeuksia ja siksi kiinnittävät huomiota? Elämäntapavaikutetta tulee erityisesti ystävällisyyden myötä, mutta tuleeko myös silloin, kun joutuu säätymään ottaakseen jonkun huomioon? Jos henkilöt eivät luokitu kiinnostuksenkohteidensa, elämänalueidensa ja taitotasonsa sekä vaalivuutensa/vastuuntuntonsa mukaan, vaan sikin sokin sinne tänne, niin tuleeko siitä helpommin pöpömössö, ja koulumaisesta luokittelusta että se ja se harrastaa sitä ja sitä, tulisi selkeämpi viileämpi olo?
Jaa, no tiedä tuosta.

perjantai 10. maaliskuuta 2017

B469. Koulu tai työ painaa ja vapaa-ajan hyödyllisyys työn kannalta

Tarvitsemme laajempaa elämänpiiriä. Vaistoluontomme kertoo,e ttä se antaa meille voimia, on tarpeen toimintakykymme ja siis myös työn ja älyn kannalta. Ks. http://workandfreetime.blogspot.fi etenkin ekan blogimerkinnän kirjalinkki! Voi olla aika outrageous, mutta luonnonvalinnan tuoman toimintakyvyn vaalimisen valossa objektiivisesti perusteltua.

lauantai 4. maaliskuuta 2017

B468. Vettä jäänyt keuhkoihin ja kovin kostean ilman hönkäileminen ulos

Jos keuhkoihin on joutunut vettä eikä ole saanut sitä ulos, niin voisi kuvitella keuhkojen niille alueille vesi-ilma-seoksen ja yrittää siis saada sen aikaan. Ja hönkäillä sitten niiltä alueilta ulos kovin kosteaa ilmaa.

B467. Lääkkeisiin tottuminen ja lääkkeen korvaaminen lumelääkkeellä

Jos juo alkoholia, niin oma yrittäminen siirtyy skarppaamiseen päin, ei niinkään rentoutumiseen yms, mistä alkoholi huolehtii. Jos siis jälkikäteen ottaa mallia ajasta, jolloin oli humalassa, saakin kireämmän tyylin eikä rennompaa. Yrittämisen suunta siis menee väärään suuntaan.
Luulisi lääkkeiden käytön kanssa käyvän samoin. Mutta jos lääke kuitenkin huojensi oloa, niin jos ottaisi mallia lääkkeen vaikutuksesta, esim. jos lumelääkettä otettuaan odottaa vaikutuksen nyt alkavan, niin oppisiko yrittämään oikeaan suuntaan, lääkkeen vaikutuksen suuntaan? Voisi myös vaalia asioita, esineitä, ajatuksia, aihepiirejä yms, jotka ovat lääkkeen vaikutuksen tapaisia, esim. pehmentäviä ja viinimäisiä.

B466. Kuristava tunne kurkussa & kipu ja ääneen vollottaminen

Pidätetty itku tuo yleensä tunteen kurkkuun ja jos mieltä oikein painaa, niin kivun, mihin auttaisi ääneen vollottaminen.

B465. Kipeä (hiottu?) hampaan reuna ja sormi sen viereen kuin jalkapohja lämmintä maata vasten

Joskus kai hammaslääkärit hiovat hampaiden kärkiä tai hampaasta lohkeaa pieni pala ja hampaat ovat siltä kohden kipeät kenties pitkään.
Joskus hammaslääkäri painaa kädellä sormilla, aika lämpöisillä hampaita vasten ja apulainen sanoo, että tulikin jo valmista. Hammaslääkärin käsi oli vähän kuin muovailuvahaa painaisi tai niin kuin jalkapohjat lämminta maankamaraa vasten joskus kesällä, muttei aivan käsiteltävänä olevan kohdan kohdalla vaan iso osa sormesta juuri siinä sormenleveyden verran vieressä. Niin voiko olla, että hampaat sellaisesta muovaantuvat, vähän kuin sosiaalista kautta? Jos niin pyöristäisi kipeän paikan ja sen ympäristön tunnun sormen alla? Hampaat korallia tms?

maanantai 27. helmikuuta 2017

B464. Hampaiden välit ja ystävällinen höveli mies versus kireäpipo

Hampaiden välit näyttäisivät laajenevan, jos on ystävällisen hövelin miehen tapaan ja avaa hiukan suutaan vähän niin kuin mies sanoisi hoh tai ha tms.
Ja hampaat näyttäisivät olevan tiiviisti vierekkäin, jos on kireäpipoinen, tarkka jonkun perspektiivin noudattamisesta.

4.3.2017 Jos mielikuvat vaikuttavat hammaslankaa käyttävän käsien tunnelmaan ja siis siihen, miten lujaa ja ajattelemattomasti milloinkin hammaslankaa käyttää, niin kannattaisi varmaankin ajatella, ettö ehjät hyvät hampaat, vaalin hampaani paremmiksi - eikä että ei kai vain tule reikiä tms vika-aiheista. Samoin jos sosiaalinen tyyli tai mielikuvat vaikuttavat hampaiden tarkkaan muotoon ja tiheyteen.

B463. Aivastelu ja vilustumisen vaaran välttäminen

Löysin tällaisen vanhan tekstini:

"Aivastamiseen voi olla monta eri syytä. Aivastaminen on yleensä vilustumisen tai vilustumisenvaaran merkki, jolloin olisi heti lakattava oleskelemasta viileässä paikoillaan ja puettava lämpimämmin vaatetta päälle ja ylipäätään huolehdittava, ettei olisi enää liian kylmä, ja varmuuden vuoksi lähiaikoina syötävä jotakin, missä on C-vitamiinia, esim. appelsiinia.

Kesällä aivastelu usein liittyy siihen, että on toisaalta liian kylmä ja toisaalta liian kuuma, esim. juuri auringossa oltuaan istuu liian viileässä varjossa, tai iho on joiltain kohdin liian viileä, kenties niin että pää tai jokin muu osa kehosta on liian kuuma, jolloin verenkierto olisi saatava toimimaan paremmin ja suosittava puolivarjoa ja säädettävä pukeutuminen sopivaksi, tai sitten ovat jalat liian viileät, mikä on vilustumisvaara.

Joillain aivastelu liittyy siitepölyallergiaan. Puut ym kasvit ovat tärkeä osa elinympäriustöämme, arvokas sen elementti ja siksi niihin on mukauduttava, ja jollei mukaudu arvostaen, niin ne tuntuvät häiritsevästi läsnäolevilta, mikä kai ilmenee allergiana.

Jotkut myös aivastavat valosta tai pölystä. Nuo kai pityäisi nähdätoimeliaan elämän elinympräistön osina eikä yksinäisinä elementteinä. Yleensä puiden katselu auttaa säätämään luonnolliseen elinympäristöön liittyvät reaktiot oikeanlaisiksi, kuten vaikka lämmönsäätelyn.


"

B462. Tietokoneaddiktio ja muut mukavat tekemiset mutta samantapaiset uomat

Jos tietokone menee rikki, niin huomaa, miten tottunut on aina istahtamaan

tietokoneen ääreen ja hoitamaan sillä asioita. Osa ongelmasta on tekemisen

puutteessa, osa arjen hankaluuksissa, kun tietolähde tai kommunikaatioväylä ei

toimi, ja osa siinä, että etenkin väsäht'neenä on tottunut tiettyihin uomiin.

Tekemisen puutteeseen auttavat muut mukavat tekemiset ja muut samantapaiset, esim.

nettiuutisten sijasta lukeminen, tv ja radio ja sähköpostin sijasta juttelu,

kännykkä ja kirjoittaminen. Väsähtäneenä on yleensä oltava aika samantapaiset uomat

kuin mihin on tottunut, jotta olisi mukavaa, tai sitten jokin vaihtoehto, josta on

tavannut pitää. Jos menee väärille urille taas rikkinäisen tietokoneen ääreen, niin

hetki taukoa ja päivän muihin askareisiin, tai jos olisi katsellut videota tms

ajanvietettä,niin sitten jokin harrastus tilalle, esim. musiikki radiosta tai

CD:ltä, soittaminen tai laulaminen, tai ulos ihmisten ja toimeliaisuuden pariin,

luonnon kauneudesta nauttimaan.

B461. Suru puolison kuolemasta ja elämän jatkaminen

Jos läheinen kuolee ja suru tuntuu vaikealta ajalta,niin on olennaista huomata,

ettei hän ole enää kantamassa elämän taakkoja kanssasi, joten väärän mitoituksen

tyuoman epäonnen sijasta sinun olisi oltava itsenäinen ja muiden ihmissuhteidesi ym

muun elämänsisällön varassa. Jos puolison viime ajat olivat huonoja, ei ole hyvä

jäädä niihin kiinni jatkaen samoja uomia, vaan olisi aloitettava hiukan uutta,

rakennettava elämän muiden puolien varaan ja säilöttävä puyolisosta muistoja

hyvistä ajoista, kuin vaikkapa heilaehdokkaasta, jota ei saanut, mutta joka

tavallaan on osa omaa identiteettiä. Jos puoliso oli taitamattomampi tai vähemmän

vasttuuntuntoinen kuin snä, hän luultavasti oli nojaavaisermpi, joten pitäisi varoa

nojaamasta siten häneen ja hänen taitamattomuuteensa: ei häntä tarvitse matkia.

B460. Ientulehdus ja viileät puhtaat ikenet sekä koululaismainen laatu

Ientulehdus on tulehdus, joten siihen varmaankin myös auttaa viileys ja koko suun

pitäminen ihan puhtaana, jopa hygieenisena, myös hampaidern välien.
Hampaita ylipäätään näyttäisi parantavan hyvä hyvin pureva peruslaatu kuten vauikka

koulu, tervehenkisyys, asioiden perustaso hyvin huolehdittu koko ajan.

Suun lämpötilaan vaikuttaa paitsi ruoka ja juoma, niiden tuoma lämpö, ja mahdollinen tulehdus, myös kehon lämpötalous, johon osin mielikuvat vaikuttavat: jos ajattelet, että suu tai kieli olkoon kuuma, niin se lämpenee helpommin, kun taas jos ajattelet, että kieli ja suu olkoot viileät, niin saat ne viilenemään.

B459. Koirien penikkatauti

Tällainen arvaus korieni kertoman pohjalta:
Penikkatautia sairastava koira ajattelee jostakin syystä olevansa vielä pentu,

siitä pentumaisuus. Mutta joku onlähettänyt hänelle jäniksen (jänismielikuvan,

jänistyyliä, jäniksen piirteitä). Nyt koiran pitäisi arvella, että miksi. Onko hän

niin komea, nätti, mukava, jo kyllin kypsä saadakseen heilan?

B458. Pehmenneet hamoaat ja koulujärki ym vahva kantti

Joillakin, joilla suu on jatkuvasti lämmin ruuan ja teen myötä, voivat kai hampaat

pehmetä iän myötä. Jos tuota miettii, niin tervehenkinen kantti kuten esim.

koulujärki, ulkoilu, arkirealismi, terveet elämäntavat ja tervehenkisyys, omat

vahvuudet, nämä tekevät kai hampaista vahvoja ja pelkkä lösiminen huonontaisi

hampaita. Vanhva ote asioihin versus löperö, valheet yms. Eli kantsis kanssa

miettiä, mistä elämäntavan löperöityminen johtuu, esim. seurasta, jonkin elämän

puolen pois jäämisestä vai mitä pitäisi korjata?

* * *

8.3.2017   Hampaisiin näyttäisi vaikuttavan mm sosiaalinen seura, tai siis niiden tuntuun vaikuttaa se, kenen kanssa on lähiaikoina ollut tekemisissä ja ketä jäänyt ajattelemaan, kenen tavalla asioita katselemaan. Ja tuntu on kai luonnonvalinnan tuoma keino huomata, mikä vaikuttaa hampaisiin mitenkin ja miten hyvin hampaat milloinkin voivat. Heti tavallisen aterian jälkeen hampaani vaikuttavat hyvinvoivilta kuin jokin kasvi. Mutta jos syö lämmintä mössöä, niin vaikuttaa siltä, että jos suu jäisi sellaiseksi, niin hampaat pehemenisivät liikaa. Jos on ulkoa lukeneen kanssa tekemisissä, niin hampaat tuntuvat huteroilta ja heikoilta, kun taas omakohtainen käytännön ihminen reipas ja vahva saa hampaista vahvat. Kantti tuntuu tekevän hampaisiin vahvuutta ja puutteita omaavien ihmisten seura tuo niihin vikoja, missä on kummaa tuo, että jo seura eikä puutteiden tarttuminen vai keskusteluyhteyskö tuo näkökulman kapeuden ja osaamattomuuden omiksikin vioiksi? Joko nuo vaikutukset tulisivat ajan myötä ja tuntu vain kertoo sen etukäteen tiedoksi, tai sitten hampaat elävät suussa elämäntilanteiden mukaan.

B457. Kolarissa halvaantuminen ja ettei ajattele autoa ja että tekee elämäntapamuutokset heti

Jos sattuu onnettomuus, vaikkapa hirvikolari, niin siinä hirvi ja kai ihminenkin

jää helposti miettimään mielessään autoa ja törmäystä, siis elotonta esinettä ja

yhtä hetkeä, jolloin meni huonosti ja joka johtui aiemmasta ajovauhti-, näkyvyys-

tms arviointivirheestä, esim. sosiaalisen paineen alla toimimisen tuottaneesta

virheestä. Elottoman esineen ajatteleminen tuo elottomuutta kroppaan, se ei ole

kropan toiminnan ohje niin kuin esim. elämän miettiminen, tervehenkinen elämä

ylipäätään, mielikuvat tervehtyvästä toipuvasta kehosta, elävöiuttävyys yms.
Ihminen voi myös kolarissa tajuta selvään, että on liian vaarallista ajella tähän

tapaan, ja jää siksi paikoilleen (voiko liukastujalle olla sama, mutta

palvelutaksin voi jalkavaivainen tms tilata liukkaalla ihan ovelleen), mhin

auttaisi elämäntapamuutos heti: lopettaa ajaminen ai kenen tahansa kyytiin

lähteminen. Jos aikoo vielä ajaa, niin isolla tsempillä on eka opeteltava virheistä

eroon.

keskiviikko 22. helmikuuta 2017

B456. Ei seiso ja "Elä ja...", hiukan etäisemmin & huomaavaisuus

Jos miehellä ei seiso tai ei seiso kyllin hyvin, vaikka on seksuaalinen tilanne,

jossa sitä toivoisi, niin ohjeen "Elä ja anna toisten elää!" noudattaminen kaikin

puolin auttaa. Lisäksi ihan suoraan kohti menemisen sijasta voi olla hiukan niin

kuin ikkunaan päin kääntyneenä, siis hiukan etäisemmin tai hajamielisemmin, vaikka

on läheinen tilanne, muttei siis yksinomaa etäisesti tai hajamielisesti. Ja lisäksi

olla huomaavainen, etenkin tunteita kohtaan, mies siis naisen tunteita kohtaan. Ja

nämä muutkin juuri mieheltä odotettavia.

2.5.2017   Voisiko erektio liittyä valmiuteen saada lapsi ja kantaa siitä kasvatusvastuuta? Eli jollei seiso nuorempana tai jonkun tietyn naisen kanssa, niin voisi kumminkin seisoa, kun on kovin lapsiin päin kallellaan, mutta seisoisi ehkä eri tyylillä kuin miten yleensä kuvaillaan, eli ettei kuin jökö vaan vähän kuin kohmeisen maan alta esiin ponnistavat kukan versot?

B455. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXV * Pyörätuoli ja elämäntavan keskioikea

Jos jalat eivät oikein toimi ja joutuu käyttämään pyörätuolia, mutta kädet ja yläkroppa toimivat, niin kenties hyvällä tavalla yrittämällä liikkumista voisi löytää liikkumistavasta, asenteesta, tekemisentavasta, jne kohdan, jolla liikket toimivat helpommin ja jopa hyvin, myös jalkojen liikkeet. Se olisi samalla elävöittävän tervehdyttäväkohta elämäntavassa, jalkojen, alakropan ym liikkumismahdollisuuksia paremmiksi korjaava. Sellainen olisi kai terveiden elämäntapojen keskioikea, sellaisena kuin blogissani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi kohdassa Terveet elämäntavat kirjoitan. Siinä tärkeitä olisivat etenkin moraali ja tunteidenmukaisuus, sillä niiden avulla löytää oikeaa kokonaisuuden tasapainotusta a tapaa olla tunteiden kanssa a muun elämän kanssa ja ylipäätään oikeanlaista motivaatiota ym., mistä myös ohjeiden muissa osissa. Teksti on tosi pitkä, olikohan yli 230 kohtaa nykyisellään.

tiistai 21. helmikuuta 2017

B454. Paraneminen & fyysisyys

Tämän parantamisnäkemyksern mukaan ei fyysisyys ja liikunnallisuus ole parantumisen este mitenkään, vaan inhorealistisuus on, jos aina uskoo huonoiten sujuvat hetket todellisuudeksi koko ajan tai uskoo ilkeilevien kriittisten miesten edustavan realistisuutta.
Parantuminen tuntuisi osassa vaivoja edellyttävän muuntautumiskykyisyyttä, mikä tarkoittaa, ettei silloin pidä antaa ei-liikunnalliselle ohjeita kiinnittää huomiota kroppaansa paljon tavallista enemmän, kun hän luultavasti tuumisi "se oli nyt noin, pidän sen siis koko ajan niin" tms paikoilleen jumiuttavaa.
Monessa vaivassa on joko hetkellinen ylirasitus, vamma tai uudehko huono tapa. Ylirasituksen jälkeen kroppa ja mieli palautuisivat levon ja terveiden elämäntapojen myötä. Vammoista parantuminen tuntuisi edellyttävän elävöittävyyttä ja jonkin laista muuntautumiskykyisyyttä, esim. haavan paranemiskykyä.
Huono tapa voi oireilla esim. vajan kuukauden sen jälkeen, kun se varsinaisesti muodostui, sillä tavat syntyvät yleensä jossakin ympäristössä, missä on tietyt ihmioset, tietynlainen ajattelu ja tietynlaiset elämäntavat, joiden hyvät puolet toimivat motivaationa pysyä sillä uralla mutta huonot puolet ovat jotakin, mitä vastaan muistaa siinä ympäristössä varautua, muttei ehkä jälkikäteen muussa ympäristössä samoilla urilla jatkaessaan.

B453. Vanhusten sairastumis- & kuolinsyyt ja parempi käsitys älykkyydestä ja viisaudesta

Vnhusten kulinsyyt ja syyt sairastua

Isoin osa vanhustenvaivoista näyttäisi johtuvan siitä, että vanhus on viisastunut

paljon työvuosiensa aikoihin nähden, mm harjaannuksen, taiteiden, elämänpiirin

kiinnostuksenkohteiden laajuuden, loma-ajan tuomien voimien, tuttavapiirin

viisastumisen ja uskonnon tuoman tuen myötä. Samoin iso osa vanhusten kuolinsyistä

tuntuisi olevan taitavan vanhuksen ja pöntön nuoren työntekijän tai sukulaisen

välisiä kommunikaatiokatkoja, kun nuorten olettamukset, että jokin on hölynpölyä,

kääntyvätkin taitavamman perspektiivin leimaamiseksi pupuksi ja niin sen

ylikävelemiseksi jollakin tökeröllä, jota järjeksi kutsuvat, vaikka se on paljon

alkeellisempaa järkeä kuin vanhuksen oma taso. Tähän voisi olla apua

kirjoituksistani:
ajattelukyvyn kehittäminen ja älykkyyden kehittäminen http://pikakoulu.blogspot.fi
pehmeä versus kova taktiikka (klikkaa nimeäni niin pääset blogilistaani, mistä voit selata otsikoita)
uskonto ja järki (samoin:blogilista)

linkit altzheimer, parkiunooson, ikänäkö, yms parantamisaiheisessa blogissani


Yksi mietittävä seikka on valehtelu, valehtelun vaikutukset. Joskus on syytä päättää kärsimykset ja aina sitä ei voi sanoa ääneen, sillä armomurha ei kai ole ainakaan aina sallittu laissa tai ainakaan kyllin nopeasti ollakseen armnelias. Mutta aiheesta voisi puhua kiertäen, laimeasti, arvoja mainiten eikä suoranaisesti valehdellen. Esim. ettei ole hyvä pitkittää kärsimyksiä tai ettei hoito ole hyväksi, jollei se paranna potilaan oloa. Jos sen sijaan valehtelee, vaikka, ettei me sitä vaan tässä yritin juuri tuota samaa minäkin, niin siinä katoaa tilannekuva, se ei ole enää kiertoilmaisuin selkeästi puhuttua vaan tekosyy toiselle saada valehdella vaikkapa pahantahtoisestikin eli potilaan kärsimyksiä käytännössä lisäten tai hänen tulevaisuudennäkymiään huonontaen, mihin on vaikea puuttua, jos kerran juuri hetki sitten valehtelu sallittiiun ja jokukolmas keskustelun osallistuja ei pysy kärryillä siitä, mikä oli mitenkin epäviisasta vaan kannattaa tökerömpiä nuorempien vuosien taitotason rationaalisuuden kuuloisia ratkaisuja, vaikka paikalla olisi osaavampiakin, humaanimpiakin. Siksi on hyvä puhua niin, että arvot joita kannatetaan, ovat suorasanaisesti ilmaistuja, vaikkei kaikkea sanottaisi lujalla äänellä ääneen, jos armomurhasta on kyse.

lauantai 18. helmikuuta 2017

B452. Muistinmenetys nukkuessa ja työmäisen perspektiivin tekeminen muistettavasta

Ihminen muistaa asioita hyvin työmuistissaan, kun työmäisesti jatkaa samoja vanhoja tekemisiä ja samaa vanhaa elämäntapaa. Mutta jollei ole niin urautunut, niin joillekin voi käydä, että aamu jatkuu eri perspektiivistä kuin illalla, ja niin illan loppuosan tapahtumia ei niin hyvin muista - jollei sitten seuraavana iltana yhtä unisena samalla tavoin urautuneena. Mutta jos on jotakin erityisesti muistettavaa, tai haluaa varmuuden vuoksi kokeilla, pystyykö aamulla vielä muistamaan illan tekemisensä ja niihin liittyneet aatokset, niin voi illalla ennen kuin alkaa nukahtaa tehdä työmäisen urautuneen tapaisen perspektiivin muistettavasta aihepiiristä ja jättää sen mieleen kuin aamulla kunnolla herättyään jatkettavan työn.
Iän myötä oppii uusia taitoja ja niin voi olla urautunut useampaan asiaan vuorotellen, mikä vaikeuttaa muistamista, mutta jos tekee laajemman perspektiivin, joka sisältää kaikki nuo aiheet ja mieluusti arjen tavallisia pääasioita, niin muisti toimii paljon helpommin.

perjantai 17. helmikuuta 2017

B451. Suonenveto ja lämmitä seutu & avaa kuin kasvin verso

Suonenvetoja tulee, jos on jalan tuo seutu kylmä, eli koko seudun lämmittäminen esim. toista pohjetta vasten painamalla auttaa.
Lämmittävän verenkierron parantamisesta tuli mieleeni mielikuva kasvin tuoreesta mehevästä versosta: mitä jos ojentaisi alueen/lähiseudun kuin tuollainen verso, niin lakkaisiko suonenveto?

torstai 16. helmikuuta 2017

B450. Synnytyksessä ponnistaminen

Minulla ei ole lapsia, mutta liikunnallisen osaamiseni pohjalta sanoisin tällaista.

Synnytyksessä vauvan tulisi tulla ulos tietä, joka on ihmisluonnossa, siis naisen luonnossa ja vauvan asennossa, liikkeissä tms. Eli jos osaisi olla tekemättä töitä itseään vastaan, niin voisi vauva tulla ulos helpolla. Tässä on kai kaksi asiaa osattava. Ensinnäkin ei saa puristaa synnytysteitä kiinni edes alaosasta, vaan olisi ponnistettava niin, ett'ä synnytysteiden alaosa , keskiosa ja synnytystiet kokonaan aukeavat, Ah! Se on vauvan tie maailmaan.
Toinen seikka on se, että yleensä esim. jos tuubissa tai sukassa on jotakin, mikä pitäisi saada ulos, niin sen saa helpoiten kokonaan ulos, kun puristaa tuubin kauimmasta päästä ensin ja sitten vasta hiljalleen, liikuttaa kättä lähemmän tuubin suuaukkoa. Tai jos sukassa on jotakin, niin vetelee sukkaa pitkin, että saa sen ulos. Eli pitäi aloittaa kauimman kolkan vatsalihaksista ja vielä sitäkin ylempoää sen viereisistä. Ja ponnistaa niillä tyynen tunnelmatajuisesti avaten samalla synnytysteitä auemmas ja ihan auki.Ja sitten jos yhtään näyttää lähtevä liikkeelle, tai vaikkei vielä lähtisikään, niin pitää keskikohdan tai koko vatsan etuosan lihaksilla laimeasti vatsa hiukan lättänämpänä kuin se voisi olla, niin vauva ei lähde tekemään pömppövatsaa vaan jos vauvan saa liikkeelle, niin liukuu jo edemmäs. Ja silloin taas synnytysteiden avoimina pitäminen on tärkeintä, luulen.

17.2.2017   Tuossa on tärkeää tuo, että pitää ensin avata synnytysteiden uloin osa, sillä siitä on tottumus eniten krampata kiinni. Ja jos sen saa oikein auki, niin on luonnollista avata siitä vierestä synnytysteiden keskiosat. Ja kun ne molemmat ovat oikein auki tyyliin Ah!, niin synnytysteiden sisemmät osat kai aukeavat luonnostaan niiden myötä.
Luulen, että synnytysteiden pitäisi olla auki tyyliin kuin pitäisi jotakin vähintään mapin kokoista nippua tms kädessään, siis se käden muoto, kauemmas aukeneva, ei yhtään kiinni puristava niin kuin ote vaan kuin kädellään levittäisi jotakin. Siis sormet aukon kohdalla ja kaari synnytysteiden alkuosan teinoilla.  Ah! Pitäisi löytää sellainen ponnistamisen tapa, että täältä sisempää ponnistan ja alempaa/kauempaa, ulompaa aukeavat samalla synnytystiet ihan auki. Ah! Vauvan tie maailmaan.

Pitäisikö äidin vauvan synnyttyä jäädä hetkeksi muistelemaan, millä tavoin ollen/tehden/yrittäen synnytys sujui hyvin, niin siitä syntyy malli vastaisille synnytyksille, esim. puoleksi minuutiksi jossain välissä aika pian.

* * *

Yksi arvaus on, että vauvan pitäisi itse osata avata synnytystiet. Jos sille kommunikoisi vähää aikaisemmin vaikkapa pitämällä kättään ystävällisesti mahalla. Niin ehkä jos vauva sanoisi pehmeästi Hei niille seuduin missä se on synnytysteitä kulkemassa tai minne juuri tulossa, niin aukenisivatko ne pehmeämmin, helpommin.

* * *

Koordinaatiokykyä parantaa, siis mahdollisuutta huolehtia yhtä aikaa useampi kohta ja huolehtia ne paremmin, mielekkäämmin, jos käyttää koordinaatioon sosiaalista silmäänsä ja katsetta ("tuon kohdan viereen") sekä tunnelmatajua.
Jos ajattelutyyppi aiheuttaa kireyttä jonnekin ja kenties lötköyttä ja ei-niin-elinvoimaisuutta toisin paikoin, niin ajattelukurssini http://pikakoulu.blogspot.fi ajattelutavalla ei ole noita vikoja, ainakaan jos sen yhdistää tervehenkisyyteen (terveet elämäntavat http://opisuomalaisuus.blogspot.fi).

keskiviikko 15. helmikuuta 2017

B449. Tajunnantilan häiriöt ja yrittämisen tavan tervehenkistäminen

Jos tajunnan tilassa on häiriöitä: käsityskyky ei tavoita asioita vaan lyö tyhjää, näkökenttä on sumentunut, tms, niin se yleensä liittyy niskajännityksiin ym kehon lihasten vahvoihin jännityksiin sekä kireyteen, ja toisaalta yrittämisen tapa on huono, jos käsityskyky ei pelaa. Tarvittaisiin siis tervehenkistä rentoutta, jossa toiminta sujuu parhaiten, sekä yrittämisen tavan tervehenkistämistä, ks. esim. ajattelukurssini
Helppo ja tehokas arkijärkisen objektiivisen ajattelun kurssi http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html

sunnuntai 12. helmikuuta 2017

B448. Kivut & säryt ja hevosneulekuvio

Laitan tämän nyt tähänkin, kun ajattelen, että niin se löytyy helpommin.
Eli kipuihin näyttäisi auttavan tämän hevosneulekuvion katseleminen.

Hevonen on oikeastaan laadittu tunteidenmukaisen elämän malliksi. Lisää tilaa tunteille voi helpottaa kipuja, sillä kivut usein ovat seurausta siitä, että jokin asia on hankala kantaa, painostaa, on ikävä tms, milloin tilaa omille tunteille tuo vapautta olla ilman että satuttaa itseään jotenkin.
Hevosessa on olennaista, että se kaartaa eikä tule suoraan kohti, mistä syntyi konflikti ja lisää kipua, vaan se kaartaa niin kuin sen mieli tekee, jolloin se koko ajan valitsee hyvän reitin ja hyvän tavan olla ja tehdä,mikä lievittää kipuja, kun voi valita hyvät vaihtoehdot.
Hevonen kirmaa omilla teillään ja viihtyy, mikä myös helpottaa oloa, kun voi valita itselleen juuri sopivan tekemisen, tekemiset, tekemisentavan yms.
Hevonen on neulekuvioksi laadittu, siis mukavien monien pitämien telkemisten meininkiä ja niiden sosiaalisuutta, samaan aikaan kaffetauon tapaan pehmennetty sosiaalisuus että harrastavan ihmisen vapaamuotoinen ystävällinen, joskin muut etäämmäs ainakin osan aikaa jättävä tavallinen jutusteleva sosiaalisuus.
Hevonen on kirmatessaan myös tervehenkisen liikunnallinen ja itsenäinen luonne.

Kuva on sosiaalisella silmällä katsottava eikä tarkkaan matkittava tai yhtään näyteltävä, vaan omin päin opettelemisen tavalla tehtävä samasta teemasta juttuja, etenkin siis tunteidenmukaisuutta, ja kuulosteltava, miten se vaikuttaa oloon.

http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/01/tunteidenmukaisuuden-mahdollisuudesta.html
http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/12/neulomisesta.html

In English: https://curingimpressions.blogspot.fi/2017/07/translating-some-very-few-points-in-teh.html
Watching this picture of a horse mildens pain, without need for pain killers or medicine. The picture is a model of indivudualistic life according to feelings. The free running horse runs in an arch. This way to ease pain suits also pets and other animals.
http://finnishskills.blogspot.fi/2012/10/live-and-let-others-live.html

* * *

Yksi vaihtoehto olisi tehdä kuvio pilkuista. Ja joku voisi painaa sen villakankaalle tms. Tai ristipistoina kahdella vierekkäisellä langalla, jottei tule niin tikkimäinen.
Tai ihan vain printata ylin kuva, jos se näkyy kyllin hyvin.

Kuva on siis "Elä ja anna toisten elää"-periaatteella tilaa saavasta omien tunteidensa mukaan kiehtovia juttuja harrastavasta, joka ei tule suoraa kohti vaan kaartaa ollen ystävällisen sosiaalinen ja itsenäinen, kirmaten niin kuin mieli tekee ja kulloinkin hyvä on. Samalla on pehmennetty tyyli kuin pullakahvit, kaikenlaista monen mielestä mukavaa ja tunteidenmukaista, niin saa olla paremmin rauhassa, on rakentavampi meno.




* * *
(Synnytyskipujen välttämisestä katso
synnytys keveämmin  A367. Polvilumpio sijoiltaan ja mielikuvat paikoilleen palaavasta & tervehtyvästä polvesta   17.8.2016
http://parantamisesta2.blogspot.fi/2016/08/polvilumpio-sijoiltaan-ja-mielikuvat.html
hakemisto http://parantamisesta.blogspot.fi ks. ihmeparannusohjeet sekä synnytys)

* * *

Auttaisikohan tämä hevosneulekuvio vaikkapa printtinä myös alkoholismiin, jos alkoholismi johtuu siitä, että elämä tuntuu liian rankalta?
Alkoholismiin, joka aiheutuu masennuksesta tms, myös linkkilistani http://eroonmasennuksesta.blogspot.fi