(Pahkan tapainen epämuodostuma päässä näyttäisi olevan itse jatkuvasti aiheutettu ja ainakin osalla pahantahtoisen tartuttamisenhalun motivoima.)
Mielikuvat ohjaavat kehoa, jos painotus on kehossa eikä ihan vain muun ajattelussa. Kasvainta ajatellessaan aina pitäisi antaa keholle ohje pienentää kasvain ja liuottaa se pois. Kömpelyys suurentaa mielikuvissa alueita ja hienomotoriikka sekä kenties viileänpuoleisuus pienentää. Sosiaalinen silmä, jolla havaita elämäntapa ja tekemisentapa ja niiden vaikutukset siihen, millaisia liikket tarkalleen ovat, parantaa hienomotoriikkaa paljon yhdessä tunnelmatajun kanssa. Pelkkä sosiaalisuus, etenkään jonkin verran piittaamattomalla ihmisillä ei töhän riitä. Olisi varottava vaikutteita muilta esim. kömpelöistä isoista kehon osista tai piittaamattomuudesta.
8.12.2020 Syöpäkasvaimiksi oeltettuja on kai monen eri tyyppisiä, jotka voivat olla muusta syystä syntyneitä ja siksimuuta kautta parannettavia, ja olisi kai olennaista, ettei sotke niitä erit yypin pahkuroihin, näppylöihin ym. Näitä ovat mm pigmenttiläikät, näppylät, myttyyntyneen olon tuomat pahkurat, vakiintuneisuuteen liittyvät kehon piirteet kuten esim. että hyvä näin pidän kehoa näin, tai mielestäni joillakin on valkoisen oloisia kuin kasvaimia jotka tuntuvat liittyvän jotenkin jääkaappiin eli ovatkohan tropiikkilaisten piirteitänuo, ja ajokset eli paikalliset tulehdukset tms kai kehossa olevien tikkujen, hyönteisten pistojen tms epäpuhtauksien vuoksi, muina syinä kai myös ihan toisentyyppisten epäterveet tavat pitää kehoa, keholla kiinnittyminen rakennettuun elollisen sijaan, huono ruokavalio, mutten näitä siis tunne eli niitä voi olla monenlaisia, esim. asentovirheisiin liittyviä paksuntumia tms ja toisilta sosiaalista kautta tulevia virheitä tapaan pitää kehoa ja olla asioiden kanssa tekemisissä.
10.12.2020 Minulla on vaikutelma, että ainakaan kaikki pahkurat eivät ole kasvaimia vaan vakiintuneiden asentojen ja asenteiden tuomia, esim. kun osin vaihtaa uudentunnelmaiseen tekemiseen eikä oikein huomaa siinä, että miten omat tottumukset siihen nähden menivät. Mutta periaatteessa siis tekemisentapaansa ja liikkumistaan tervehenkisemmäksi vaihtamalla pääsisi moisista pahkuroista eroon. Niilläs iis olisi luonnostaan samat paikat ja rytmi kuin tavallisilla asennoilla, tekemisentavoilla, asenteilla elekielessä jne, mutta joskus niitä näyttää tulevan myös muille kohdin ja muunrytmisinä, mutta minulla on vaikutelma, että silloin kehoon on vaikuttanut joku tavalla, jonka tyylilaji tuo mieleen Ilkka-nimiset miehet eli kyseessä on kai ilkkuva versio toisen tavasta pitää kehoa, että "ensin näin ja sitten noin ja sitten voíelä noin ja noin ja noin, mitäs siitä sanot, onko noin hyvää ja viisasta elää". Eli auttaisko siihen huomata sosiaalisuudessaan, että joku kanssasi tekemisissä oleva, esim. sisarus, henkilö joskus samssa huoneessa, jonkin kiinnostuksenkohteesi henkilökontaktejasi, tms, ilkkuu kehollesi ja tavoillesi? Tässä siis ongelman syy kai on, että olettaa tuon toisen tavalliseen tapaan luotettavaksi, sivistyneeksi, kehoon liittyen vain järkeviä hyväätekeviä varmasti vaarattomia ja terveellisiä ehdotuksia tekeväksi eikä kehon kohdalle tai kai välittömästi kiertokautta kehoon vaikuttaen huonoja keholle sopimattomia ehdotuksia tekeväksi. Eli syynä on perusteeton turvallisuuden tunne tai jonkun vakuuttelut, että kyllä tuo on ihan sivistynyt kaikin puolin, tai sitten oma sosiaalinen silmä on heiukko tai mukavuudenhalu, urautuneisuus tai tottumus tuo esim. työparin käsitykset mahamakkaroistasi työtä keskittyneesti tewhdessäsi omaan kehoosi eikä vain hänen hirtehishuumorinsa kukkasiksi, että "kaikenlaista sitä".
Tämän käsityksen mukaan, jos ihmiseltä leikataan jostain syöpäkasvaimeksi oletettu muhkura, paakku tai mikä lie, niin se on kenties ollut jokin sellainen, ettö ihminen on tottunut pitämään kehoaan sillälailla, se on jotenkin tuttu vire ja ihmisen mielestä hyvä, hyvää turvallista oloa tuova tms, ja niin jos se leikataan pois, niin heti pitää jotain muuta kohtaa sillä lailla, korvikkeeksi kenties muutamaa, eli ongelma ilmenee uudelleen muualla olematta syöpätaudista kyse vaan pikemminkin tunne-elämän taipumuksesta turvata kehon pitämiseen tietyntunnelmaisesti, mihin kai auttaisi tervehenkinen turvallinen elämä, elämänviisaus yms. Mutta voi kanssa olla, että jos ja kun leikkaus kauhistuttaa paljon, etenkin kai vaistotasolla, niin jonnekin huomion piirin ulkopuolelle, missä ei tarkoin silmin toivo, että kunpa menisi hyvin, vaan ont unnemytty jossakin katvealueella, niin keho voi mennä erilaiseksi siinä, koska tunnevire, jolla sitä seutua pitää, on erilainen kuin muulla keholla,m vähän kuin pala kurkussa tunne jossakin katveessa, ja niin sitä voidaan luulla syöväksi, mutta tämän näkemyksen mukaan niitä ei kai ole hyvä leikata pois vaan olisi panostettava tervehenkiseen elämänviisauteen ja sen mukaiseen elämään.
Kanssa jos on rankkaa, niin syöminen voi välillä jäädä liian vähäiseksi, kuinolisi paastonnut, ja silloin on epäenergisempi, ja jos siihen päälle lisää läskiä, niin se on vähän kuin kasvain, eli parempi olisi olla napostelevaisen energinen.
Miksi mieli vaikuttaa kehoon, etenkään toisen mieli, on kai että mielikuvat siitä, millainen keho on, ohjaavat kehon kykyä parantua ja muuntua tilanteen mukaan, ja keholle pitäsii aina antaa ohjeeksi vain terveysmielikuvia ja kehotus tervejtyä ja korjata viereisiäkin osia täyteen terveyteen, mihin puiden oksien tunnelman vire ihmisen liikkuessa on hyvä ohje.
Jos sitten ajattelee muun tyypin kasvaimiakin eikä vain muhkuroita yms,niin voiko olla, että niiden syntyyn vaikuttaa se, että kehon osat ovat kovin eri tavoin pidetyt, eivät niin tasapainoisesti kokonaisuutena, vaan esim. suolartasapaino ja lämpötila voivat vaihdella paikasta toiseen. Sellaiseenkai auttaisi MEDITAATIO, ei mikään kehon tarkkailu"meditaatio" vaan tavallinen hengityksen tarkkailumeditaatio ja ympäröivän maiseman & elämän kanssa tekemisissä oleminen arjessa liikemeditaation tapaan ja keho vain sen kannalta enemmän hahmotettu, että mikä on liikkumiselle hyvä. Eli hengitysmeditaatiossa seurataan hengitystä, tarkkaillaan sitä ja sen vaikutuksia (terveiltä osin, terveellä tavalla, elämänviisaasti, tms) kehoon ja mieleen ja kontaktiin ympäristöön yms, eli oikeastaan ihan vain tavallisesti hengitetään la tunnetaan ilman virta nenässä jne ja pyritään olemaan luonnollisesti, pakottamatta, istumaan hyvässä asennossa paikoillaan muttei jäykästi vaan niin kuin on liikunnallista ja luonnollinen ryhti selkä suorassa kuten liikuntaharrastus tuo, ja tunteidenmukaisia pyritään myös olemaan ja ajatuksia tulee ja mene muttei kehitellä niitä vaan keskitytään tuntemaan aistimuksia ja olemaan tasapainossa, nauttimaan tästä hetkestä ja pakottamattoman huomion tuomista kauneusaistimuksista ja jotenkin viisaammasta tavasta olla asioiden kanssa tekemisissä, ei niin palikkajärkisestä,tökertöstä eikä keinotekoisesta vaan pikemminkin motivaation muakisesta ja arjen persutekemisten ikiaikaista tervehenkistä perusmuotoa, perusvirtaa arvostavasta, ja siitä löytää pakoton hereillä oleva elämisen tapa, joka on samaan tapaan luonnollinen kuin ihan vain hengityksen kulku tms pakottamaton peruseläminen, kun siitä on harrastunut tai kaipaa lepotaukloa arjen hälinästä, ja myötäeläväkin pyritään olemaan, se on huomiokyvylle hyväksi, sillä kuljetaan myötävrírtaan kuten asiat tapahtuvat eikä keinotekoisesti väkerretä, mutta idea siis ihan vain istua rennosti selkä suorassa ja seurata hengityksensä kulkua ja siinä sivussa oppia hyvä pakottamaton huomio eli meditaatio.
22.12.2020 En tiedä, riippuuko tämä ihmisestä, mutta minusta, jos olen koskettanut tai ajatellut jotain näppylääni, että mikäköhän se on, uskaltaako sitä rapsuttaa, niin kai muutamaa sekuntia tuon kehoa kuulostelevan ajatuksen jälkeen on mieleeni noussut usein sana ja mielikuva näppylän tyypistä, esim. "tavallinen näppylä, saa rapsuttaa, muttei ole kidettä", "näppylä, jossa on kide, joka mielestäni pitäisi rapsuttaa pois", "rupi, onko jo irtoamisvaiheessa", "luomi, älä rapsuta" ja "ajos, mikäköhän nyt on kehon epäpuhtautena". Mutta tämä kyky on riippunut sosiaalisista vaikutteista, sillä jos joku dominantti määräilee, ettäniin ja näin pitäisi, niin silloin se ei mene ollenkaan samoin, vaan huomiokyky on jotenkin tönitty pois, ja silloin ei esim. osaa puristaa näppylää niin, että kide lähtisi irti, ja niin tulee kumma puristeltu kiteellinen näppylä, jonka vasta omassa rauhassa myöhemmin voi osata ottaa kiteen irti. Mutteivätnämä kai ainoita mahdollisia tiedotteita ole, vaan joiltakin tulee vaikutelma esim. sanasta "jääkaappi" (tropiikkilaiselta) tai "sohva" (mukavuudenhaluiselta) tai "muhkura, huono asento,liikuntaa pitäis harrastaa". Eli on huomio näppylässä tai muhkiurassa ja sitten selvempi kuva siitä, minkä tyyppiseltä se vaikuttaa, jasiihen lkinkittyy kuva siitä näppylä- tai muhkuratyypistä, mihin sitten jostainmuistaa sanan ja kenties ohjeen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti