torstai 29. joulukuuta 2016

B429. Näön menetys ilotulitteista ja elävöittävyys sekä katsahdus huoneen toiselle puolen

Jos ilotulite ei riko silmää mutta näkö menee, niin auttaisiko elävöittävyys sekä toisen näköalueen käyttäminen kuin lähelle rakettia katsoessa, mistä on näkö voinut mennä osin siksi, että tuli suru, kun yhteiskunnan ja tuttujen luotettavuus ei ollut riittävän suuri. Eli suoraan eteen katsomisen sijasta katsahda päätä kummemmin kääntätmättä sivulle tai ylipäätään kauemmas kuin katsahtaisit, ketä tuli huoneeseen tai keitä on huoneen toisella puolen.

Väsymys altistaa onnettomuuksille. Siksi unenpuutteisena ei saisi ampua rajetteja tai paukkupommeja. Ja siksi unirytmin olisi oltava uuteen vuoteen sovitettu jo etukäteen. Jo puolen tunnin torkut vähentää oneettomuusriskiä, samoin ateria juuri ennen, mutta parasta olisi, ettei väsyneenä ampuisi raketteja tms.
Raketti kai vaatii lisäsytytyslangan, jonka käyttäytyminen on tuttua: raketti voi olla viallinen ja vaarallinen, mutta jos on kyllin kaukana, kun tuli ehtii rakettiin, niin vaara on paljon pienempi. Liukas jää kuten nyt tuo myös lisäpituuden tarpeen sytytyslankoihin.
Raketin sytytyslangan palamisen kuuluisi kulua jonkin aikaa, jotta ihminen ehtii pois sen luota, ja toisaalta vielä tovi ennen kuin raketti vasta ilmassa leviää rätiseväksi kuvioksi. Eli raketti on jonkin aikaa mykän ja suutarin näköinen ja räjähtää vasta sitten.

torstai 22. joulukuuta 2016

B428. Luopumisesta

Sairaaloissa ja terveyskeskuksissa on rankkaa mm se, että niin moni niissä on joutunut luopumaan jostakin omassa elämässään.
Yleensä, kun elämässään luopuu jostakin, mitä pitää arvossa, niin on hyvä, että luopuu vain joksikin aikaa, ei pysyvästi, ja se edellyttää, että miettii mielessään teitä parempaan, mieluummin useampia teitä, että mitä asioita ja arvoja vaalia elämässään, jotta tie vähitellen veisi parempaan. Uskonto ja terveet elämäntavat ovat ainakin niitä. Samoin on kai tila tunteille, tila olla oma itsensä ja vapaa - ja toisaalta se, että tajuaa, että jos jokin oma haave on sellainen, että sitä aloittaessaan sairastuu, niin se ei ehkä käytännössä ole sen haaveen kaltainen, mikä itsellä on, vaan jotenkin vahingollinen, ja silloin pitää etsiä uusia haaveita, jotka tekevät sinulle hyvää käytännössä ja ovat jotenkin luonteenlaatusi mukaisia. Toisaalta voi olla niin, että jos muusta syystä sairastuu, niin tervehtyessä ovat taas vanhat haaveet mahdollisia mutta hiukan uudelta pohjalta, jos ikää on enemmän tai aikaa kulunut, mutta yleensä on kyse, ett pitäisi etsiä niille paremmin itselle sopiva muoto,jotenkin tervehenkisempi.
Polveilevalla tekemisentavalla jaksaa yleensä paremmin ja löytää onnistuvia teitä helpommin kuin kaavamaisella tai urautuneella. Polveilevasti tehdessä oppii enemmän ja on paremmin mahdollisuuksia ottaa tilanteita ja asianhaaroja huomioon. Toissalta joskus äsyneenä hyvällä kantavalla tekemisentavalla tehden saa ihan hyvin aikaan, jollei kummempaa uuden oppimista vaadita.

B427. Verenmyrkytys ja "Sooh Ooh Aa Ii Ee"

Verenmyrkytyksessä yksi pahentava seikka on kiinnittyminen huonosti menevään kohtaan tai alueeseen ja vähemmän terveisiin kohtiin ja elävöittävyyteen. Auttaisiko sanoa edes hiljaa mielessään "Sooh (tyynnyttää sairastunutta aluetta ja sen valtaa elimistössä ja huomion ohteena) Ooh (jotakin mukavaa sen sijasta huomion kohteeksi) Aa Ii Ee (etsiä jotakin tervehenkistä elävöittävää elämänsisällökseen)"?

7.4.2017   Luin netistä verenmyrkytyksestä: http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00604
"Verenmyrkytyksen oireet
Verenmyrkytys voi olla itsenäinen infektio, jolla ei ole pesäkettä elimistössä, tai se voi olla merkki jonkin tietyn elimen bakteeri-infektiosta. Verestä löytyvän bakteerin lajin perusteella voidaan arvioida, mihin elimeen bakteeri-infektiopesäke on alun perin syntynyt tai mihin veressä kiertävät bakteerit toissijaisesti useimmin iskevät (ks. taulukko 3).
Jos kyseessä on ensisijaisesti itsenäinen verenmyrkytys, tavallisin oire on korkea, horkalla nouseva kuume, joka voi muutamissa tunneissakin viedä huonoon kuntoon. Nopeasti huononeva yleiskunto on tärkein piirre, jolla verenmyrkytys erottuu alkuvaiheessaan esimerkiksi korkeakuumeisesta influenssasta. Kuume voi puuttua hyvin iäkkäiltä ja niiltä, joilla on vakavia yleissairauksia. Joka kymmenes todellinen verenmyrkytys on kuumeeton. Silloin tauti ilmenee vain äkillisenä yleiskunnon romahtamisena, johon voi liittyä muita yleisoireita, kuten sekavuutta, ripulia ja oksentelua."
Lukemastani syntyi vaikutelma, että jokin tavallisesti suojaava eheys on jäänyt isolta osin pois ja siksi pöpö leviää pilvenä. Eli jotakin sellaista kuin yleiskunto, viisaus, tervehenkisyys, ettei tee asioita epähuomiossa, tms tavallista eheyttä jäänyt isolta osin pois. Silloin jos lapsilla esim. on aiheuttajana ollut pneumokokki, niin onko lapsi kokkimaisesti levittänyt ruokamaisia pöpöjä mielikuvin ym epäviisaastikehoonsa?
Sekavuus verenmyrkytyksessä kai liittyisi tropiikin tyyppiseen bakteerisuuteen kehossa.
Ripuli verenmyrkytyksen oireena kai vastaisi käsitystämme bakteereista vaivan aiheuttajina.
Oksentelun luulisi liittyvän ruokaperäisiin /mahabakteereihin.
"Lähes kaikki verenmyrkytyksen oireet johtuvat elimistön puolustusreaktiosta bakteeria vastaan (ks. «Infektioiden tartunta, taudin synty ja leviäminen»3). Jos bakteerilaji on voimakkaasti tautia aiheuttava (virulentti) eikä infektiota aleta heti hoitaa, parissa kolmessa päivässä elimistön tulehdusvälittäjäaineet voivat laukaista monien elinten vaurion. Tämä käynnistyy hiussuonten lisääntyneenä nesteen läpäisevyytenä ja pieninä veritulppina niissä. Näistä seuraa kudosten turvotusta ja hapenpuutetta solukuolemineen. Yleisimmin oireet ovat silloin peräisin aivoista (sekavuus, tajunnan heikkeneminen), keuhkoista (keuhkopöhö, ns. ARDS-oireyhtymä), munuaisista (virtsan tulon lakkaaminen) sekä sappiteistä ja maksasta (keltaisuus ja veren hyytymisen häiriöt verenvuotoineen). Tätä verenmyrkytysreaktiota kutsutaan monielinoireyhtymäksi (ks. taulukko 1)."
Luulisin, että jos eheyden puutetta koettaa korjata rasvalla, niin syntyy veritulppia. Silloin kai oikea vaihtoehto olisi oleskella lämpimässä tai pukea villasukat, villapaita ja viltti, ehkä juoda kuumaa.
Keuhkopöhö kuulostaisi enemmänkin terveiden elämäntapojen puutteelta, ks. tämän blogin ekan osan kohta "12. Sokeritauti..."
Keltaisuus kuulostaisi viittaavan koulutukseen yms terminologiseen sivistykseen turvaamiselta, mihin kai tervehenkinen sivistys olisi parempi vaihtoehto.
"Toisaalta baktereeminen infektio voi olla toissijainen verenmyrkytys jonkin elimen infektiona alkaneelle taudille. Silloin vakavat oireet kehittyvät myöhemmin taudin kuluessa, ja yleensä ne kehittyvät vaarallisiksi hitaammin kuin alunalkujaan verenmyrkytyksenä alkaneessa. Infektioita, jotka johtavat toissijaiseen bakteerien esiintymiseen verenkierrossa, ovat esimerkiksi pneumokokin aiheuttama keuhkokuume (3 %:ssa bakteeri löytyy veriviljelystä), munuaisallastulehdus (noin 5 %:lla bakteereja veressä) ja sydämen sisäkalvon tulehdus (90 %:lla bakteereja veressä). Jos infektio syntyy pesäkkeenä elimessä eikä suoraan verenmyrkytyksenä, bakteerien löytyminen verestä ei ole välttämättä merkki tavallista vakavammasta infektiosta."
Jos lapsella noita oireita, niin onko hänelle puhuttu liian vakavaan sävyyn pneumokokista? Voisiko muu tervehenkinen elämänsisältö häivyttää oireet pois?

B426. Makuuhaavat ja palleromaisuus

Pitkään paikoillaan sairaalassa maakaaville syntyvät makuuhaavat tulevat tilanteessa, jossa ihminen on paljon sisällä vain ja kovin keinotekoisen elinympäristön ja kovin ammattikeskeisen sosiaalisen ympäristön kanssa, millaiset piirteet usein tuntuvat särähdyksinä ja ruutumallin hiertävyytenä, mikä vähentää eheyttä ja altistaa vaivoille. Ruutumallin särähdysten aikoihin auttaisi pehmentää, palleromaistaa, viikonloppumaistaa, lumen untuvaisuus ja hiljentävä vaikutus, männyn vehreät oksat ikkunan takana, näkymät ihmisistä kulkemassa rauhallisena päivänä puistokatua tms, vapaa-aikamaisuus, kenties romaanit luettuina tai nauhalta kuunneltuina, kukat, rentouttavat kuvat seinillä esim. luontoa ym kivaa,sisustus esim. verhot, tutut vierailemassa, yms Lisäksi kai elä'vöittävyys ja luonnolliset tervehenkiset virikkeet kuten vaikka joku kertomassa jotakin mökkeilystä.

24.12.2016   Tuosta elävöittävyydestä tuli tässä joskus mieleeni, että ensin vaaleanvihreä herkkä elävöittävä ilmapiiri tms, sitten vaalean aprikoosi elävöittävä ja sitten vaalean oranssi herkk elävöittävä ilmapiiri ja sitten herkkä elävöittävä ylipäätään. Plus luontovirikkeitä, esim. männynoksat/puut ikkunan takana.
25.12 Nämä siis sille alueelle, jolla vaiva on. Esim. jos on ihon kohta, niin myös vähän matkaa kehon ulkopuolelle, jotta elävöittävä vaikutus tuntuu kehon sisältä isoon asti eikä vain kehon sisällä.
Vaaleanvihreä: viileähkö elävöittävyys
Vaalean aprikoosin värinen: punertava elävöittävyys, jonkin verran lämpöisempi, parempi tunteille
Vaalea oranssi: eloisan toimeliaakis elävöittävyys

B425. Kitarisa ja tilan antaminen leikkivaiheelle

Luin kitarisoista http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00428
ja mieleeni tuli, että voisiko kitarisa liittyä leikkivaiheeseen: joidenkin aihepiirien lähestymiseen leikin kautta tai leikin tapaan, missäleiki jotenkin pehmentää oppimisvaiheen kuivuutta ja suojattomuutta.

B424. Kumara selkä ja taukovoimistelu

anhemmiten monelle kai tuppaa tulemaan ainakin osan aikaa kumara selkä, kun istuvat paljon eivätkä vaihda liikunnalliseen liikkeellä olemiseen noustuaankaan vaan ovat kuin vain pikkaisen jotakin esinettä siirtääkseen tuolista nousseita ja pian istumaan palaaia. Kumaraan selkää auttaisi siis miettä olevansa liikkeellä, enytellä, harrastaa tuolista noustuaan taukojumppaa ja puuhailla sitä sun tätä liikunnallista, mihin uppoutuu eiokä vain lukemiseen tms.

Ehkä joku istuu pitkään siksi, ettei pääse itse tuolista ylös. Jäseniä kankeuttaa paljon, jos istuu pitkään paikoillaan niin, että jäähtyy tavallisessa huoneenlämmössäkin. Eli illasukat ja viltti jalkojen ympärillä olisivat arvokkaat.
Joskus toinen ei jaksa tai osaa nostaa puolusoon tms tuolista ytlös. Ihmisen saa helposti nostettua jaloilleen, jos seisoo, esin 10-20cm päässää hänen jaloistaan ja pitää käsivarresta kiinni, oma selkä ainakin aika suorana ja nojaa hiukan taaksepäin (pienen askeleen verran) ihan suorin jaloin ja vetää samalla omalla painollaa kädestä yläviistoon, aika suoraan ylöspäin, ei sivulle niinkään. Niin silloin oma paino vetää sivulle ja omat suorat jalat suuntaavat liikkeen oman lantion yli niin että siitä tuleekin nostoliike eikä askel. MUtta pitää varautua ottamaan pieni askel taaksepäin, kun toinen kenties jähmeähkösti nousee ylös eikä niin ollen toimi enää vastapainona.

tiistai 20. joulukuuta 2016

B423. Kitalakihalkio ja metsästyskoiran seura

En nyt tätäkään tiedä, mutta voiko kitalakihalkio aiheutua siitä, jso lapsi on ilmaisullisempi vaistoluonnonomaisesti kuin kenties teoreettisen kuivat vanhempoansa. Silloin ehkä auttaisi vaistoluonnonomaisempi seura, esim. metsästyskoiran seura vaikkapa viikonpolluisin, mummolassa tms.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

B422. Vyöruusu ja liikunnallinen ulkoilu sekä hyvä palautuminen

Jos istuu paljon, etenkään vanhuksen tapaan paljon, niin keskivartalon lihaksisto ei ole yhtä eloisa ja fyysisesti hyvässä kunnossa. Silloin voisi olettaa voivan syntyä säkkimäisiä oireita ja kipuja, joita esim. vyöruusu voisi olla, ja joihin silloin auttaisi liikunta, ulkoilu ja hyvä palautuminen lämpimässä esim. illaviltin alla.
Ks. hiitoretkiohje lyhyille retkille pitkään taukoa pitäneille kohdasta B404. sekä sen otsikon "hiihtäm'ssä pitkästä aikaa" linkin sivun linkit liikkumistavasta ja palautumisesta.

perjantai 16. joulukuuta 2016

B421. Lihottavina pidetyt ruuat

Savonlinnassa kai moni juo punaista maitoa ja syö epäterveellisinä pidettyjä herkkuja tai raskaita ruokia, mutta elämäntavan uskonnollisuus, taitokeskeisyys, mummolamaisuus, rikollisuus sekä mökkeily tuovat erilaiset ravinnontarpeen. Mutta joulun turistikauden alussa Savonlinnassa "Samaan aikaan tuli oloon sellainen ero kuin sinisen ja punaisen maidon juojilla: sinisen maidon juoja saa oireita punaisesta maidosta, lä'hinnä kai päänsärkyä, huonoa oloa ja sokeritautia, kun taas punaisesta maidosta pitävälle ei käy mitään, saapahan vain suojaa jostakin mummolamaisesta tai uskonnollisesta. Ero on kai siinä, miten uskonnollinen arki on. Eli turistien myötä pitäisi kai joulun seudulla syödä ähemmän punaista maitoa, vehnää, mössöä, rasvaista ja enemmän vihanneksia, kalaa, riisiä yms terveellisempänä pidettyä ruokaa." http://savolaisuudesta.blogspot.fi/2016/12/mihin-savonlinnalaisia-tai.html

maanantai 5. joulukuuta 2016

B420. Änkytys ja huomio asiasisällön sijasta puheen tuottamiseen

Kun ihminen änkyttää, niin hänellä on yleensä toinen mielikuva mielessään kuin uheen tuotto. Esim. mielikuvat toisesta kielestä, jokaon hänelle tutumpi, tai sitten mielikuva ajatuksista kapulakielellä, joista on puhumassa. Eli mielikuva ei ole sujuvan puhumisen mielikuva vaan jotakin muuta, kankeampaa. Pitäisi kai olla mielikuva äänistä, joita puhe on, ja suun tunnusta puhuessa, esim. jutustelun sosiaalisesta ilmapiiristä tunteineen, sekä sosiaalisesta kontaktista jutellessa. Ajatukset ym apumielikuvat pitäisi kai pitää erillisenä kuvana kauempana ja kankean sijasta mieluummin arkijärkisinä ja kokemuksellisina, muttei niin, että peittäisivät puhumismielikuvat.

perjantai 2. joulukuuta 2016

B419. Verta virtsassa ja viikonloppumainen palleromaisuus sekä terveet elämäntavat

Onkohan verta virtsassa, joka tosin on oire eikä kai tauti, niin seurausta jonkinlaisesta kkrraahhh-mallisuudesta virtsaamisen suhteen, esim. liian tyhjäksi puristamisesta, liiasta voimasta puristamisessa, sunnuntai- tai lauantaimaisen palleromaisuuden ja pehmennyksen puuttumisesta (esim pulla?) sekä siitä, ettei tervehenkinen vire kanna kyllin vahvana.
Katso 12. Sokeritauti

B418. Merisairaus ja kiinnostus kaloihin, vanhoihin merimiehiin, mereen, yms

Yleensä asioiden kanssa tulee paremmin toimeen, kun on niiden kanssa samalla aaltopituudella ja tuntein tyytyväinen niihin, mitä oppii, jos on ystävällisissä väleissä niihin, jotka ovat kovin vahvasti niiden kanssa toimeentulevia, kuten vaikka kalat meren.

B417. Heijaaminen ja luonnolliset virikkeet sek terve bakteerikanta iholla

Jos ihminen heiluttaa yläkroppaansa kimpaleena toimettomina hetkinä, siis heijaa, niin liittyyköhän se siihen, että luonnollinen elämänsisältö puuttuu liiaksi, on liian tylsää ja virikkeetöntä. Siihen auttaisivat luonnolliset virikkeet, siis terveiden ikiaikaisten elämäntapojen osat,
katso kohta 12. Sokeritauti
Toinen elämän olennainen osa, mikä saattaa puuttua on terve bakteerikanta iholla, mihin auttaisi terveen lämmin keho ja iho, kyllin lämpimät vaatteet ja reilu 20C sisätilat ja ehkä tavallista hiukan tuhdimpi ateria.

tiistai 29. marraskuuta 2016

B416. Albinismi ja että arvostaa luonnon hienommaksi kuin kirjat

Voisiko albinismin syynä olla, että albiino arvostaa kirjoitetun tekstin hienommaksi kuin luonto, kun taas terve pigmentti seuraisi luonnon arvostamisesta hienommaksi kuin kirjat.

torstai 24. marraskuuta 2016

B415. Onko sairaanhoidolla epäonnea

Minulla on se vaikutelma, että ihmisillä on epäonnea, kun he sairastuvat yhtään pahemmin tai loukkaantuvat. Jokin ikään kuin lyö aurasta lävitse. Ja niin terveyskeskuksissa ja sairaaloissa yms sairaanhoitajat ja lääkärit saavat paljon sellaista epäonnivaikutetta, ja niin sairaanhoito on jotenkin epäonnisempaa, sen siivet eivät kanna niin hyvin kuin samojen ihmisten tekemiset muissa yhteyksissä tai toisina terveempinä aikoina, meininki on ohjautumatonta ja pöntömpää vähän kuin tarjoitukärry, joka kulkee neliskanttisesti suoraan eikä ohjaudu hienoviritteisesti kärryä ohjaavan käden hienoisen liikkeen ja tyylin mukaan niin kuin tekemiset yleensä ohjautuvat, vaan jotenkin romahtelöee.
Onko tuolla urautuneisuuden kanssa tekemistä? Tai sen, ettei ole ollenkaan mukana jossakin mitä lähellä tapahtuu? Luulisi siis yksittäisten tervehenkisten ihan terveiden parantajien voivan kehittää sairaanhoitoa terevehenkisessä terveessä terveet elämäntavat omaavassa ympäristyössä paremmin kuin tuo epäonnikasauma.

25.11.2016   Sairaanhoitajilla ym on kai jokin, kai tervehenkinen tai kaunis, linjaus tai viisaus, jonka avulla välttävät tartuntoja kumminkin. Voiko olla, että jos sairastuvat, niin se voi johtua siitä, että ovat muiden ohessa olleet sosiaalisia jonkun sellaisen kanssa joka on tyhmempi, epäviisaampi, paljon vähemmän elämänviisas kuin muut, palikkajärkisempi, kkrraaahhhh-mallisempi, henkilö, joka ei vaali asioita, jotka esim. vapaa-aikana luovat varantoa, jonka varassa elää ja pärjätä hyvin, jotka ehkä mainitsevat hyödyllisyyden mutteivät vaali sellaisia kä'ytännössä ainakaan arkijärjen vertaa ja mm hyviä strategioita töissä ja hyviä tekemisentapoja ym lähesymistapojen viisautta.

10.3.2017   Kävin tässä jokin aika sittena pteekissa ja minua palveli ihan ok terveen näköinen naisihminen, mutta jälkeen päin tuli särkyjä Oli kuin ihmisten säryt aiheuttaisi se, että he ovat jotenkin huonolla säryille altistavalla tavalla, ja kun hän oli hoitanut kaikki säryt kipulääkkein, niin hänelle oli jäänyt tautia aiheuttavat huonot tottumukset ym hämäävät mukamas ok uomat. Siksi apteekissa ja terveysasemilla työskentelevien olisi tärkeää opetella korjaamaan pois myös noita huonoja tottumuksia, miten ne parannetaan, ja siksi opetella esim. sellaista kuin tämän blogin ohjeet, jos sattuvat toimimaan, niin että olisi näkemys, miten parantua niistä vaivoista, joille työssään altistuu. Terveydenhoitajille olisi ehkä iloa terveiden elämäntapojen ja tervehenkisten tekemisentapojen ohkjeistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html mutta niitä on jo 240 ja suurin osa terveellä tavalla tekemisestä, mikä kyllä voi auttaa elämäntapamuutosten tekemisessä yms.

lauantai 19. marraskuuta 2016

B414. Pahka päässä, kuhmu tai kasvain ja hienomotoriikka & terveen sileän ihonseudun mielikuvat

(Pahkan tapainen epämuodostuma päässä näyttäisi olevan itse jatkuvasti aiheutettu ja ainakin osalla pahantahtoisen tartuttamisenhalun motivoima.)

Mielikuvat ohjaavat kehoa, jos painotus on kehossa eikä ihan vain muun ajattelussa. Kasvainta ajatellessaan aina pitäisi antaa keholle ohje pienentää kasvain ja liuottaa se pois. Kömpelyys suurentaa mielikuvissa alueita ja hienomotoriikka sekä kenties viileänpuoleisuus pienentää. Sosiaalinen silmä, jolla havaita elämäntapa ja tekemisentapa ja niiden vaikutukset siihen, millaisia liikket tarkalleen ovat, parantaa hienomotoriikkaa paljon yhdessä tunnelmatajun kanssa. Pelkkä sosiaalisuus, etenkään jonkin verran piittaamattomalla ihmisillä ei töhän riitä. Olisi varottava vaikutteita muilta esim. kömpelöistä isoista kehon osista tai piittaamattomuudesta.

keskiviikko 16. marraskuuta 2016

B413. Kuivat silmät ja elämänmakuisempi katsomistapa

Jos silmät ovat liian kuivat, johtuuko se siitä, että taoittelee kuivaa järkeä painottavaa lähestymistapaa, käyttää sellaista tyylilajia? Eikö silloin rehevämpi elämänmakuisempi tapa katsoa toisi silmiin normaalin määrän kosteutta ja toimivuutta.

maanantai 14. marraskuuta 2016

B412. Parantamistaidoista kiinnostuneille hidasjärkisille miehille

Moni on kiinnostunut terveenä pysymisen ja parantamisen tadoista sekä terveistä elämäntavoista, ajattelee niitä hyödyllisiksi osata elämän varrella. Ainakin pääkaupunkiseudulla monella myös oli tällaisia taitoja ja etenkin terveitä elämäntapoja arostettiin ja niistä saatiin parempaa elämää. Mutta mites sitten jos joku on liian hidasjärkinen? Miten he voisivat oppia esim. vanhemmalla iällä?
Parantaminen ja terveet elämäntavat ovat elämänalueita, joita oppiakseen, kuten muitakin elämänalueita, tulisi harrastaa niitä harrastuksenaan ja opiskella niiden taitoja. Ensinnäkin tarvitaan havaintokyky noista asioista ja elämänkokemusta. Eli vähän niin kuin maalatessa kiinnitetään huomio äreihin, muotoihin ja tunnelmiin, niin terveistä elämäntavoista ja terveenä pysymisestä oppii kiinnittämällä huomiota ihmisten elämäntapoihin ja elämäntilanteisiin. Esim. onko ulkoilevainen, urheilevainen, lueskelevainen, sisällä pysyttelevä, ruokakeskeinen, nälkäinen, töistä väsynyt, innostunut, energinen yms ja miten paljon. Niin sitten vaivoistakin huomaa, kuka on taipuvainen millaiseenkin vaivaan, ja niin välttämällä noita elämäntapavirheitä välttää nuo vaivat.
Elämäntavoissa olisi huomattava vire, motivaatio, tekeminen, jaksavaisuus jne vuorokauden aikoina ja eri tekemisten aikana ja jälkeen kunne arki taas on palannut tavalliselleen. Ei käy olla koko ajan pondeeraava vaan olisi oltava tekemiskeskeisempi ja hahmotettava ajattelun iirin asiat näköaistilla eikä ihan vain kehon tuntemuksinja korvin tai sanoja sompaillen. Lastenkasvatuksessa kenties joidenkin mielestä oli hyvä, jos isä oli selvästi pondeeraava, niin lapset miettivät asiat läpi, muttei sellainen ole hyvä koko elämään vaan pitäisi tehdä muutakin ja ihan vauhdilla ja hyvällä laadulla.

sunnuntai 13. marraskuuta 2016

B411. Pakkassokeus ja Jouluyö, juhlayö

En tiedä, onko tällaista vaivaa ollenkaan, mutta villakoirani kysyi, että mitä tehdä, jos koira on ulkona pakkasessa ja se ei näe, kun silmät ovat niin kylmenneet. Niin joululaulut lämmittävät, erityisesti kai Jouluyö, juhlayö. Eli voisi laulaa hiljaa itsekseen siellä pakkasessa ja mennä pian sisälle lämpimään, sekä toki muutoinkin suojata silmiä kylmältä ja lämmittää niitä varoen rikkomasta niitä kömpelyydellä tai ajattelemattomuudella.

lauantai 12. marraskuuta 2016

B410. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXIII * Maisemahahmotuksesta herkkyyttä

Joskus jos on vikaa kehossa, niin samanaikaisesti kramppaa tai on tukossa tai jotenkin tavallista eponnisempi. Silloin kai auttaa tehdä elävöittävä kevennys, joka avaa huomion maisemamaisesti maailmaa hahmottavaksi, herkän tunnelmatajuisesti, esim. etenkin rukouksen myötä tai hyvän toivomisen kuten jouluna. Silloin tuon maisemahahmotuksen ainakin isolta osin voi saada tervehenkisesti esim rukouksen tai hyvän toivomisen myötä, ja niin tuosta herkästä tervehenkisestä maisemasta voi ulottaa samantyyppistä herkkää vaalivaa tunnelmatajuista huomiota ja seesteisyyttä kroppaan sen verran kuin kulloinkin tuntuu luonnistuvan, ja aloittaa uudelleen maiseman herkkyydestä tai rukouksesta, jos hukkaa idean toimivuuden. Silloin krampit lievenevät, pölkkypäisen hahmotuksen sijaan tulee herkkä elävöittävä seesteinen vaivat pois liennyttävä huomio. Ja jos sillä onnistuu valtaamaan koko kropan lähialueineen ja elämäntilanteineen ympäristöineen rukoiltuina maailmanhahmotuksineen, niin se on viisaampi eheämpi näkökulma, jolla voi hahmottaa, miten parantua ja miten paremmin olla ja jota myöten voi parantua.
Mutten luule tätä maneerinomaisesti käytettynä hyväksi vaan vain hätävarakeinona, sillä se laimenee ja muuttuu valheenomaiseksi, kun herkkää hahmotustra vain kulutetaan eikä luoda uudelleen tervehenkisessä muodossa. Eli pulassa sitä ehkä voi muutaman kerran käyttää tai jopa muutamana päivänä, muttei tavallisetsi päivittäin eikä mieluummin edes kerran viikossa, vaan pitäsi saada kroppa pysymään terveenä muuten tai sitten olla niin uskonnollinen tai hyväntahtoinen luonne, että luonnostaan lataa tämän tyypin huomion akut usein ja hyvällä laadulla, rehellisesti.

tiistai 8. marraskuuta 2016

B409. Vänkyrä selkäranka ja kassin kantaminen hyvällä tavalla

Skolioosi eli vänkyrä selkäranka syntyy kai, kun tavanomaiset asennot, joissa istuu tai muuten on, ovat jotenkin toispuoleisia ja eivät niin urheilullisia. Jos siis olisi selälle tavallisen tyyppistä liikettä kuten vaikka kassin kantaminen jossakin käydess, minkä tekisi koko ajan hyvällä tavalla liikkumisen ja selän asennon kannalta, niin toisiko se selälle luonnollisen asennon? Lisäksi pitäisi välttää toispuoleisia asentoja ja epäsymmetristä rasitusta. Kassin kanssa olisi hyvä, jos sen välillä vaihtaisi puolelta toiselle, väliin olisi kevyt a väliin painava ja kiinnittäisi kovin huomiota siihen, että kantaa hyvällä tavalla etenkin asennonvaihdokset, ja esim. jotakin kassista ottaessa kenties harjoittelisi hyvällä tavalla liikkumista ja kassin kannattelemista saman aikaan eikä vain rojauttaisi sitä pöydälle tms. Siis ryhti, selän pienet kierrot ja lihasten kantavuus juuri selässä sekä raajat ja selkä tasapainoisesti liikkuminen.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

B408. Suurentunut aataminomena ja ettei tulkkaisi tekniselle insinöörimäiselle kielelle elämää

Suurentunut aataminomena näyttää insinöörimäiseltä. Voisiko se liittyä tekniseen insinöörimäisyyteen lähestymistaassa elämän ilmiöihin, lähinnä kai siihen, että liian hanakasti tulkkaa muun elämän ilmiöitä tekniselle insinöörimäiselle kielelle. Eli sitä pitäisi silloin vähentää, jos haluaa pienentää aataminomenaansa.

lauantai 5. marraskuuta 2016

B407. Terveyskeskusten nimeämisestä

En ole kovin hyvä sanojen kanssa, mutta näitä ohjeita kirjoitellessani olen kiinnittänyt huomiota siihen, että terveysmielikuvat tukevat paranemista. Siksi on huono, jos "terveys"-sanaa käytetään yhteyksissä, joissa miettii jotakin vähemmän tervettä kuin oma ja tuttujen tavallinen elämä. Mielikuvat terveydestä tulisi saada jostakin erikoisen terveestä, kuten vaikka hyvin sujuva urheiluharrastus, joka on kiva, tai luontoretki, loma-aika työputkevn keskellä, tunteidenmkaisuus, vapaus, tervehenkisyys, yms
Siksi on huono, kun terveyskeskusten nimessä on tuo sana "terveys". Samantapaisesta syystä ei kai "keskus"kaan sopisi terveyskeskusten nimeen. Mikkeliläisten kuulemma ehdottama sana "hyvinvointikeskus" kuulostaa samalla suunnalla pieleen menneeltä, huonolta elämän hyvinvoinnille ja hyvinvointitaidoille.
Mutten ole niin yvä sanojen kanssa, että osaisin ehdottaa sopivaa nimeä. Jos oikein kuvaavaa ajattelisi, niin pidempää asiaa pyöriteltyäni mieleeni tuli ensimmäinen kuvaavan oloinen yritelmä: "sairastamisapu", siksi kun sairastaessa kaipaa terveyskeskusta, ei sentään sairaalaa, jollei isompi vaiva ole, ja terveyskeskuksessa vain käydään jotakin apua hakemassa. Esim. haava tai nilkan nyrjähdys ei ole tauti mutta sitä sairastetaan, mistä tuli tuo muoto "sairastaminen". Usein lyhytaikaisempia vaivoja sairastetaan ja pidempikestoisista sanotaan, että on sairaana.
Mutten noita osaa ollenkaan, kun en ole sanoissa taitava. Olen kirjoittanut paljon, mutta vain asiatekstiä ja isolta osin englanniksi tai muin perustein, esim. opetuksellisesti ilmaisuja hakien.

Kanssa pidin anhaa hätänumeroa hyvänä: 000 viittaa jumalan apuun, minkä koin hyväksi. Kolme viittaa kristinuskoon ja nolla voisi olla käsitteellistämätön aina läsnä olea jumalan taso, joka tulisi hädässä apuun. Sen sijaan nykyisestä hätänumerosta 112 en tajua, että mikä siinä niin hyä olisi hätään joutuneen kannalta ja satakaksitoista sekä kaksi päivämäärää ja luku 12 tuleat usein astaan ja on kovin huono sotkea niihin mielikuia onnettomuuksista, en halunnut onnettomuuspäiviä kalenteriini! 000 ei tule melkein koskaan vastaan, koska tuhat, 1 000 on eri luku sisällöltään, siinä ei ole painotus nollissa vaan tuhannessa, joka on paljon isompi.

Samasta syystä kansainvälinen hätämerkki SOS on huono onnettomuusvaikute sosiaalisille suhteille, myös englanninkielisellä alueella. Se kai tulee morsemerkeistä . . .   - - -   . . . joissa kolme on kai valittu siksi, että se on jumalaan viittaava, nopea ja selkeä. Mutta muuten kuin sähkötyksessä voisi kai hätämerkki olla yhtä hyvin jokin muukin.
Mutta pitääkö kansainvälisessä onnettomuusavussa, kuten vaikka merillä laivan sähköttäessä apua, olla sosiaalisen silmän mukana erityisesti, koska eri kulttuurin ihmisille helpot reitit ja itsestäänselvyydet sekä kielenkäyttötavat, ajattelutavat yms ovat erilaiset ja vaikuttavat paljon käytännön toimintaan. Sen sijaan saman kulttuurin keskellä kai elämänviisauden kannalta hahmottaminen olisi tärkeää: mikä hänelle on elämässä tärkeää nyt varjella, mihin tulee helposti ylirasitus, jota olisi varottava, mitä terve elämä tässä ilmastossa edellyttää, ja minkä varaan hän hyvin niin kuin kaikki muut osaa tässä onnettiomuustilanteessa hyvin rakentaa, yms että jätettäisiin tilaa terveelle elämälle tulevaisuudessa eikä esim. väännettäisi jäseniä ajattelemattomasti tai liian isolla voimalla.

B406. Aivokalvontulehdus ja pakottamisen vähentäminen

Luin netistä lasten aivokalvontulehduksen oireista:
"Aivokalvontulehdus, oireet
Aivokalvontulehduksen ensimmäiset oireet ovat usein lievät, kuten kuumetta, nuhaa ja yskää. Oireet pahenevat ja aivokalvontulehduksen perinteiset oireet ilmaantuvat: päänsärky, kuume ja niskan jäykkyys.
Tautiin voi liittyä muitakin oireita: oksentelu, valonarkuus, lihaskouristukset, huonovointisuus, punainen ihottuma tai punertavia näppylöitä iholla, jotka eivät häviä painettaessa (pienet verenpurkaumat eli petekiat), energianpuute, väsymys, tajunnantason lasku.
Vastasyntyneillä oireet ovat epämääräisempiä: vauva voi itkeä enemmän, syödä huonosti, olla ärtynyt etenkin sylissä, pulautella tavallista enemmän, oksennella ja vauvan kehon lämpötila voi laskea.
Jos lapsella on aivokalvontulehdukseen viittaavia oireita, ota välittömästi yhteys lääkäriin tai soita ambulanssi.
Komplikaatiot Aivokalvontulehdus voi muuttua nopeasti hengenvaaralliseksi tilaksi, johon liittyy sokki, verenkiertohäiriöt, verenpaineen lasku, tajunnanmenetys ja sydämen tai hengityksen vajaatoiminta.
"
Tuo ja nettisivun http://www.terve.fi/73299-mita-aivokalvontulehdus-on kuva toivat mieleen henkilön, joka väittää jonkin asian olevan tietyllä tavalla, vaikkei se tarkkaan ottaen ole niin. Ja sitten kun uhataan tuota hänen turvakseen tekemäänsä järjestelyä, että elää tietyn teoriaperspektiivin mukaisesti, kenties kuin rivitaloasukas, niin tuo osin pieleen menneestä kauniimmasta perspektiivistä luopuminen huolettaa häntä niin, että tulee kuumetta ja päänsärkyä. Tuo toinen perspektiivi, johon tulisi siirtyä, taas huolettaa niin, että tulee nuhaa, ystkää ja niskan jäykkyyttä. Jos pidemmälle tuohon ei-toivomaansa perspektiiviin pakottaa, niin tulee oksentelua, lihaskouristuksia kenties. Ja jos uusi perspektiivi näyttää tavallaan paremmalta, niin näppylöitä vanhan perspektiivin rippeitä kuvastamaan. Jos haluaa pysyä vanhassaperspektiivissä, niin ristiriita voi tuoda energianuutetta, väsymystä ja tajunnantason laskua.
Vastasyntyneellä oireet tulevat tuon rivitaloasukasmaisen perspektiivin omaksumisen keinotekoisuutta vastaan tai oksentelu ehkä ilman tuota teoriaperspektiiviä toimimisen huolettavuudesta.
Jos pakkoa edelleen käytetään ja tilanne huolettaa henkilöä kovin suuresti, niin siihen voi liittyä shokki, verenpaineen lasku ja takunnan menetys sekä sydän ja hengutysvaikeuksia

Aikuisten aivokalvontulehduksen oireista netti http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00558 kertoo:
"Korkea kuume, päänsärky, sekavuus ja tajunnan häiriöt ovat tyypillisiä bakteerin aiheuttaman aivokalvotulehduksen oireita. Jokaisella sairastuneella on ainakin jokin näistä oireista. Virusaivokalvotulehduksissa oireet ovat kuume, päänäsärky ja joskus silmien valonarkuus. Tajunnan alentumista tai muita hermosto-oireita niihin ei liity, jos kyseessä on vain aivokalvojen tulehdus, mutta keskushermosto-oireita ilmenee, jos taudissa on mukana viruksen aiheuttama aivotulehdus (ks. «Aivotulehdus ("aivokuume")»7)."
Nämä kuulostaisivat huonosta teoria perspektiivistä pois vaihtamista jonkin asianhaaran tai jonkun ehdotuksen vuoksi miettivän oireilta: tavallaan ollaan vanhassa, joka ei kanna kyllin hyvin, ja ailahtelevasti yritetään käytännönläheisempää perspektiiviä omaksua osan aikaa, kai ainakin osin puolella miellellä vain. Virusaivokalvontulehduksessa henkilö kai yrittäisi pitää kiinni huonosta liian ulkoa luetusta teoriaperspektiivistään, vaikkeipitäisi.

Niinpä pakottamisen välttäminen, tervejärkisyys, tervehenkisyys ja "Elä ja anna toisten elää" voisivat auttaa, jos pääpaino olisi lapsilla pakottamisen välttämisessä ja aikuisilla terveen järjen opettelussa.

perjantai 4. marraskuuta 2016

B405. Järkevyyden puute ja ajattelukurssini

Jotkut kai tuumivat, että tautien parantamisesta oppisi ison osan, jos olisi kunnollinen järki. Kunnollisen arkijärkisen tyyppisen objektiivisen ajattelun voi oppia ajattelukurssistani http://pikakoulu.blogspot.fi/2011/11/ajattelukurssi.html .

"207. Jos joltain ihan ok näkökyvyn omaavalta tuntuu puuttuvan järki kokonaan, niin voisiko hänellä luettaa ajattelukurssini (http://pikakoulu.blogspot.fi tai http://quickerlearning.blogspot.fi) ja pyytää aina silloin tällöin vastaamaan sen näkövinkkelistä, ihan vain sitä ja arkista peruselämänkokemusta käyttäen muutamaan selkeään tehtävään, ja sitten myöhemmin kulkea jossakin jokin reitti tms jonkun tuohon tapaan järkevän seurassa ja sitten selittää noihin kokemuksiin ja tapahtumiin liittyviä perusasioita tuon ajattelukurssin näkövinkkelistä ja lisäksi jokin omakin mielipide, tekeminen yms tuon ajattelukurssin tavalla, ja ajan myötä ajattelukurssi (rakenteet hahmottava maisemakatse puutarhatyön tapaan) sitten jatkuvaksi osaksi repertyuaaria harjoituksen ja tottumusten myötä."
http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

B404. Tervola nimestä vielä, Healthsing

Tulin tässä miettineeksi Iisalmessa asunutta isoäitini ottoäitiä Hanna Tervolaa, jonka tapasin vain kerran, olikohan seitsemän tai kahdeksan vanhana. Hänellä oli ongelmana, että häneltä kysyttiin sairauksista. Mutta näin aikuisena kun muistelen, näitä omia ohjeitani laadittuani, niin ei hän tainnut olla parantamistaitoinen.
Sen sijaan Helsingissä, mistä olen kotoisin, oli ihmisillä omaa parantamisnäkemystä, jota pidettiin terveiden elämäntapojen osaamisen osana. Lieneekö siis pikemminkin nimi Healthsing kuin jokainen Tervola-sukuun avioliiton kautta tullut? Vai lieneekö pääkaupunkiseutulaista osaamista laajemmin? Siellähän toki yritettiin, kaikki yrittivät, vaalia kaikenlaista, mitä pääkaupunkiseudulla kuuluisi, jotta se olisi hyvä pääkaupunki maalle.

7.12.2016  Japaninpystykorvani Vaapukka on viime ajat ollut harrastunut sairaanhoitajatädeistä yms. En oikein tiedä, mistä se niistä saa tietoa, mutta vaikuttaa siltä kuin heillä olisi liian suuri työtaakka, minkä vuoksi ovat mm lihonneet ja menettäneet parantajanlahjojaan. Vaapukka näyttää jossain määrin parantamistaitoiselta, mutta työhönsä urautuneista sairaanhoitajista yms mallia ottaessaan se tuntuu menettävän taitonsa, on kuin nämä olisivat piipussa kuin flunsassa olija tai vastoin omaa parempaa ymmärrystään vielä väsyneenä työhön pakotettu. Pitäisikö siis miettiä heidän kohdallaan uudelleen työn ja vapaa-ajan määrän suhdetta niin, että lopputulos olisi parantamisen kannalta hyvä: esim. työtä vain puolet nykyisestä ja loiput mökkeilyä, liikuntaa, laulua, käsitöitä yms mitä nyt harrastaat mielellään ja mikä tervehenkistä on, elämää terveemmälle tolalle ievää. Niin paranisiatko silloin potilaat nopeammin ja paremmin? Tuota suunnalta kanssa blogini http://workandfreetime.blogspot.fi   Ja oiskohan tuosta kirjoitelmastani apua tähän?
"Hiihtämässä pitkästä aikaa
Kävin tänään hiihtämässä pitkästä aikaa. En ollut saanut aikaiseksi ja niin

ajattelin, että parempi vähän kuin ei ollenkaan. Ja niin hyävnä hetkenä lastasin

sukset sauvoineen olalle ja hiihtosaappaat jalkaan ja läksin viereisen metsikön

luo. Hiihdin sinne tänne lumen peitossa olevien lupiinien ym lomitse jaoli kovin

kaunista ja teki hyvää jaloitella. Edellisestä hiihtokerrasta oli muutama vuosi

aikaa, ja niin kuulostelin liikkeitä: mikä näin vanhempana ja viisaampana olisi

paras tapa liikkua: ei lintassa, ei kireästi vaan lämpöisesti niin kuin hyvää

tekee, välillä vauhtiin innostuen, sitten taas hellittäen, mielitekojani

kuunnellen. Ja kotiin ennen kuin ehdin väsyä ja hiihto muuttua ikävämmäksi tai

kylmä tuntua liikaa. Ulkona lumet suksista ja kotona käperryin viltina lle

kuulostelemaan kehon palautumista kuin saunan jälkeen lämmönsäätelyä, ja niin ehkä

vartin päästä venytellessäni viltin alla tuli kamalan hyvä olo ja olin tyytyväinen,

että tuli lähdettyä ja päätin että toisrtekin olisi kiva, kovin kiva."

Voiko olla, että jos sairaanhoitaja on erityisen sosiaalinen potilaiden kanssa, niin näiden elämänasenne tarttuu. Jos taudin on aiheuttanut se, ettei tule vaalineeksi voimavaroja nykyisin kyllin hyvin yms tervehenkisyyttä, hyvällä tolalla pitävää, ja että toisaalta arjen uoma luo jonkin liian ison painotuksen esim. arvojen tai työmoraalin myötä ja niinjokin prakaa rasituksesta ja siksi sairastuu tai loukkaantuu. iin jos sairaanhoitaja on sosiaalinen ja eksyy samoille uomille samaan näkökulmaan, niin eikö silloin sairastumisalttius tartu, samantapainen tautikin kenties mutta ei pöpöjen myötä vaan siksi, ettei ole sen verran riippumaton, että tarkistanut painotukset ja tottumukset ja yrittäisi oman elämänviisautensa kanssa tervehenkisemmin.

6.5.2017 Noista sairaanhoitajatädeistä vielä. Tämän blogin
kohta 12. sokeritauti
on hyvä monenlaiseen elämäntapojen parannukseen. Usein jos jonkun elämä lähtee rullaamaan hyvin, niin hän näyttää menestyvämmältä ihmistyypiltä, joten sellaisistakin malleista kannattaisi kysellä, että millainen oli lähtötaso ja elämän sujuvuus. Yleensä sellaiset terveiden elämäntapojen ohjeet kai sopivat monelle samassa tilanteessa olevalle, joten kannattaa kokeilla, jos ne kuulostavat yleisellä tasolla olevilta eivätkä henkilökohtaisilta erityisharrastuksilta.

2.10.2017   Ktaselin World Helath Organization'in sivuja ja Suomessa ei näyttänyt olevan toimistoa. Lähettelin malariaohjeeksi sen, että Suomessa paikalliset puulajit auttavat talvella lämmönsäätelyn oppimisessa. Tuli mieleeni, että täällä ainakin olisi terveiden elämäntapojen osaamista, millä ehkäistä tauteja. Voisiko vaikka Helsingissä olla terveisiin elämäntapoihin erikoistunut WHO:n yksikkö? Olisiko se Suomi-kuvalle ja Suomelle jotenkin hyväksi? Ja kai sitä kautta voisi tautejakin yrittää parantaa ja etenkin ehkäistä, esim. tämän blogini taoaan.Ai niin, ja mietin, josko tällaisista ohjeista olisi iloa katastrofialueilla yms, minne ei lääkkeitä yms saada, kun ei näissä mitään erityisempiä tarvikkeita tai hoitoja tarvita.

Kun kirjoitin lämmittelyohjeita ja vuodenaikojen elämisen ohjeita blogiini http://opisuomalaisuus.blogspot.fi , niin syksy ei tuntunut enää niin kylmältä: jokin rasite, mikä ennen tuli siitä, että minulta kai toivottiin tuollaisia ohjeita, kun kerran vuodenajat osasin, niin oli jäänyt pois, vuodenajat leppeämmiksi. Luulen, että sairaanhoidon ym alojen ammattilaisilla voi olla sama ilmiö: jotkut vapaa-ajan ihmiskontaktit toivovat heiltä ohjeita tautien ja vaivojen parantamiseen, mikä lisää heidän omaa sairastelevuuttaan, ja mihin kai auttaisi, jos omalta kotisivulta olisi linkki johonkin sairaille tarkoitettuunohjeesee n, johon voisi sitten lisäillä linkkejä tavallisiin ohjeisiin mutta jotenkin vapaa-ajan tapaan selitettyinä, että miten niitä on mahdollista lukea sairastumatta tai jaksavaisuuden loppumatta. Ja sitten jos joku vielä vaivaisi noilla aiheilla, niin olisi kenties lista "muita sairauksia ja vaivoja", jossa vain linkit johonkin tavalliseenohjeeseen. Mutta jotakin arkista ok vaivaa voisi selittääkin, jos siihen on jokin hyvä kikka tai vanhan kansan viisaus, kuten vaikka flunssa tai tavallinen lasten ei-niin-vakava sairaus.

torstai 3. marraskuuta 2016

B403. Pänniminen ja isossa kaupungissa asuminen & "Elä ja anna toisten elää" & valinnanvapaus

"Yleensä jos pännii, niin se johtuu siitä, että elämän olosuhteet ja elämän kuviot ovat jotenkin peilessä. Yleensä se kai johtuu siitä, että on yrittänyt ihan samaa ratkaisua kuin kaveri tai naapuri, eikä se tietenkään ole eri ihmiselle yhtä lailla sopinut. Tarvittaisiin isosta mahdollisuuksien kirjoita vapaasti valitsemista omien mieltymysten perusteella, ei taktisesti vaan huojentunutta oloa, mielihyvää, rattoisaa aikaa ja kiinnostavaa tekemistä tavoitellen. Esim. ettei vain muuta johonkin kaupunkiin vaan että kuulostelee, minkä meininki viehättää, mitä ammattialoja pitää elämässä hyväätekevinä itse eikä ympäristöltään arvostuksia perusteluineen kopioiden, mikä olisi sivistynyt tie omalle elämälle, ja valitsee ainakin pidemmän päälle asuinpaikkansa sieltä. Ja ammatissa, harrastuksissa ja ihmissuhteissa sama: valitsee vapaasti niin kuin kaupungissa voi, niin kuin yhteiskunta pyrkii tukemaan." http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/metsittamisen-ja-maallemuuton-ohjeita.html
Katso myös http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2013/11/ela-ja-anna-toisten-elaa.html
ja myös Haaveammattiin-blogini http://nopeaoppisuus.blogspot.fi 

perjantai 28. lokakuuta 2016

B402. Kuolemasta ja surusta

Blogi http://kuolemastajasurusta.blogspot.fi/2012/03/surusta-ja-eteenpain-jatkamisesta.html

B401. Esiintymisjännitys ja kiemurtelevan polun kulkeminen

En tätäniin tiedä, mutta eikö esiintymisjännitystä tule häiritsevästi osin siitä, kun elämä kulkee iahn tavallisia työn ja opintojen uomiaan ja sitten yhtäkkiä pitäisi essiintyä, mikä on enemmän vapaa-ajan ja loman tyyppistä hyvää meininkiä, rönsyilevyyttä vaativaa, ja vaatisi säätöjä, että tässä enemmän tuota ja tuo enemmän tuolla tavalla kuin tavallisesti jne aika monta juttua ja siihen ei työaikataulun ruutumalli tai työpaikan seinien neliskanttisuus tuo mitään auttavaa mielikuvaa. NIin jos kulkisi luontopolkua, mieluusti nätin puuston liepeillä, sellaista, joka kiemurtelisi niin, että koko ajan joutuisi säätämään kulkemisttapaansa ja aistit ja tunteet sekä tuntemukset kertoisivat jatkuvasti, että miten on hyvä, niin eikö se antaisi eväitä esiintymisjännityksenkin kanssa viisaasti toimimiseen, elämänviisauteen.

lauantai 22. lokakuuta 2016

B400. Lohduksi

Lohduksi lahjalinkkejä http://joululahjoja.blogspot.fi/ - Toki ilmaisia!

* * *

Katso myös   B432. Markkinatalous hiertää ja elämäntapahaave ostoskriteerinä

* * *
Itkeä vaihteeksi onnesta http://paratiisiteoria.blogspot.fi/2017/04/onnesta-itkeminen.html

* * *
Ruuanlaitto-ohjeita:
Lainaus koira-aiheisesta blogistani:
"En näitä ruokajuttuja niin osaa, mutta tuollaisia yleisempiä taito-ohjeita laadin:

http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/04/ruuanlaitosta.html
""Paremman makuista samasta

Kun ruokaa kypsentää tai sen osien määriä arvioi ja on ennenkin tehnyt samaa tai samantapaista ruokaa, niin on tunteenomainen mielikuva siitä, milloin se kypsennettynä tai millä ainemäärillä olisi ollut parhaimmillaan tai juuri tietyntyyppisenä parhaimmillaan. Ja kun ottaa ohjeekseen nuo tunteenomaiset mielikuvat aikamääristä, kypsyysasteista, ainesten määristä, erilaisten elementtuen sopivuudesta yhteen, yms, niin samalla määrällä vaivaa, aikaa, rahaa, aineksia saa parempaa ruokaa."

Vastaavasti jos on muussa taidossa omaa osaamista, niin tunteenomaisten mielikuvien mukaan rytmittäen voi yltää parhaimpaansa."
Terveiden elämäntapojen ohjeistani http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html :
"264. Jos tekee kaavamaisesti yhtä putkea vain, ei ymmärrys kehity yhtä hyväksi kuin monipuolisemmin samaakaan työtä tehden, saati sitten elämäntaidot laajemmin. Siksi olisi hyvä ihan tarkkaan viljellyn perspektiivin sijasta sallia elämänmakuisuutta, jotta näkee, missä mennään, ja jotta taidot kehittyisivät. Siis esim. ruokaa hämmentäessä ei hämmentäisi ihan tasaiseksi asti vaan jättäisi epätasaisemmaksi, työn jälkeä näkyviin, niin että voi sitten esim. huomata, että jos olisin laittanut sakeampaa, niin olisiko maku, näkö ja tuntu ollut parempaa, että on kirjoa ja näkee, missä kohden kirjoa on hyvä, koko ajan oppii jotakin uutta, vaikka muuten ei mitään muuten kuin muistelemalla toisia kertoja ja vertaamalla niihin muististaan, mutta silloin on voinut esim ravinnontarve olla erilainen eri tekemisten, sään ym olosuhteiden myötä." 
"
http://eraopasaihe.blogspot.fi/2017/08/ruokaa-nuotiolla-tai-mokilla.html

11.8.2017   Mietin näin uroskoirien omistajana, että narttukoirat joskus näyttävät alakuloisilta, kuin niitä ei olisi kehuttu tai niiden tunteita ja elämänviisautta huomattu kylliksi. Auttaisikohan tällainen ruoka niitä tuntemaan olonsa enemmän huolehdituksi, luksukseksi vai mitä nyt hakevatkaan? Ja toki taito-ohjeeksi muihinkin taitoihin, esim. milloinja miten heittää palloa, mutten ole tätä ekaa ohjetta käyttänyt kuin käsitöissä ja hetkittäin muussa.

Ostoksissa onnistumisen taidon ohje http://kokonaiskuvat.blogspot.fi/2016/11/suhteesta-tavaroihin.html "

B399. Valat

Kirjoitan tämän huomion tähän, kun on lääkärinvala yms.
Vala on mielestäni kovin vaativa asia, kuin menneen maailman eheyttä. Jos allekirjoittaa jonkin suuresti, kokee sen kovin tärkeäksi pitää suurena päälinjauksena elämässään ja jos se on tervehenkistä, tuntevaa, kyllin rattoisaa ja ikiaikaista noudattaa, niin sen voi ilmaista valana. Hyvin onnistuessaan monille yhteinen tervehenkinen vakaumus voisi olla jonkinlainen vala. Mutta valan piirteenä tuntuisi olevan väliaikaisuus: nyt uskon ja koen näin, olen tässä oikealla paikallani yhteiskunnassa, mutta entä suitten kun aikaa kuluu, elämänkokemusta, kertyy, asiat muuttavat muotoaan, kyllästyn, olen jo saanut jonkin kohtalaisen ison kimpaleen urakastani tehtyä, niin ei kai silloin enää valan kuulu olla yhtä vahva. Miten sen muka kantaisin, jos se olisi yhtä vahva edellee? Eikö sen pidä elää ajan mukana, kenties muuttaa muotoaan jotenkin kuvastaakseen sitä, miten sitä seuraan? Vanhempani aikanaan olivat kiinnostuneita matematiikasta ja yhden matematiikan oppikirjan tekijä oli sukunimeltään Vala: noinko lättäniksi, kaavamaisiksi, sisällyksettömiksi ääliömäisiksi paikoiksi valat joskus surkastuvat? Sellaista ei pitäisi päästää tavalliseksi linjaukseksi vaan kaikki valat pitäisi purkaa jo vuosikausia aiemmin! Ja jos se merkitsee, että pitää vaihtaa ammattia, niin sitten vain vaihtaa, ei vailla mieltä ja vailla sydämen motivaatiota voi tehdä vaativaa kokpäivätyötä, joka on tarpeen saada hyvällä tavalla tehtyä. Mutta jos vala lätistyy, niin onko vain osasyy ihmisiessä ja osasyy usein asiassa itsessään, jota kohtaan on vannottu: eikö vala olisi motivoivampi, jos se vaatisi hyvää laatua ja moraalia myös niiltä asioilta, joita vannoo kunnioittavansa? Jotteiät ne pääsisi degeneroitumaan joksikin kaavaksi tai toimimattomiksi, moraalittomiksi tms.

http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html

lauantai 15. lokakuuta 2016

B398. Parantajan piirteistä

Kun olen nyt kirjoitellut näitä ohjeita muutaman sataa sitä mukaa, kun olen niitä keksinyt, niin joinakin aikoina olen keksinyt monta tai muutaman ja joinakin en ollenkaan mitään.
Huonoin näyttää olevan kkrrraaahhhhh-mallinen järki, vähän niin kuin joillakin insinöörimäisyykisiä arvostavilla. Sen hyvänä puolena tosin on suositeltujen vaihtoehtojen toisteleminen ja näkemys, että keho itse osaa itsensä parantaa, luonto on viisas ja parantaa, ihmiskeho on jumalan ihme.
Sitä paremman suojan antaa flunssaisen tyylinen pökkyräisyys, muttei sillä järin uutta keksitä, mutta voidaan satsata tunteidenmukaisiin hyviin näkemyksellisiin ratkaisuihin.
Sitä parempi näkyisi olevan tavallinen arki, ainakin vapaa-aikana, kun silloin voi tervehenkisesti reagoida, hahmottaa uusia asioita, löytää positiivisia ratkaisuja, osaa ottaa elämän asiat hyvällä tavalla vastaan. Mutta yltääkö se vasta erityisen luvan saatuaan noiden kahden aiemman hienouksien tasolle, vai onko yleensä romautettuna siihen, missä muut pysyvät mukana.
Tervehenkinen elämä ja terveet elämäntavat yhdessä kauniin uskonnollisen ja moraalisen harrastuneisuuden kanssa tuntuisivat tuovan varsinaisia parantamisen taitoja ja ratkaisevan vaikeitakin ongelmia, sellaisiakin, mitä muut eivät osanneet ratkaista. Mutta ajantaju on herkällä vikkelämpi: kokee pitkiksi ajat jos joutuu sairastamaan, venttaamaan tai tekemään töitä, samoin usein toivoisi muilta korkeampaa ymmärryksen ja hyvän tahdon tasoa, kun tulee luulluksi vaisuksi, vaikka on vain ollut odottamassa toisia. Ei tuumi helposti, no ei se mitään, vaan sen sijaan keksii jonkin näkemyksellisen keinon päästä vaikeuden yli, mutta yleensä silloin koko touhu menee liian monimutkaiseksi muille.

maanantai 10. lokakuuta 2016

B397. Rokotuksista

En noista rokotuksista niin tiedä. Näiden huonioiden persuteella vaikuttaa siltä, että kukin sairastuu itselleen tyypillisiin tauteihin ja vaivoihin. Tai sitten seuralleen tyypillisiin tai elinympäristön aiheuttamalle rasitukselle tyypillisiin, siis esim. sosiaalisten suhteiden tuoman rasituksen tapaiseen. Ja paljonko on orkotteissa jotakin sellaista, että jokin muu tekijä niissä ehkäisee sairastumista kuten vaikka rokotteen nimi antaa vinkin terveemmistä urita tai se, että poliorokotetta saa sokeripalassa, jolloin polioon taipuvainen ehkä miettii sokeriin liittyviä juttuja parannuskeinoina, esim. miellyttävämpää olemisen ja liikkumisen tapaa sekä musiikkia.

Lapsena kun minut rokotettiin, niin ainakin yhden kerran kiinnitin huomiota siihen, että hoitaja pisti neulan kovin syvälle niin, että rokotteen pöpöjä, viruksia, mitä lie joutui kamalan syvälle kehoon niin kuin suuressa syvässä haavassa vain luonnostaan ja ei niin kuin immuunipuolustus tavallisesti toimii, että aika pintahaavan myötä kehon pintakerroksissa pöpötartunta, jota vastaan keho sitten puolustautuu ja muodostaa suojautumiskyvyn, mikä tietenkin olisi mielekkäämpi tapa rokottaa, jotenkin kehon eheyttä vaalivampi, tervehenkisempi.

keskiviikko 5. lokakuuta 2016

B396. Ihmeparantamisesta yritelmä

Minulla on hämärä muistikuva 1990-luvun loppupuolelta, kun vielä olin sukunimeltäni toinen, asuin synnyinkaupungissani Helsingissä ja olin lukenut paljon New Age -kirjallisuutta, jota kaupunginkirjaston hyllyistä sain. Harrastin silloin aikidoa, joka on japanilainen ns. taistelulaji, "harmonisen voiman tie", jossa ideana on puolustautua vahingoittamatta ketään ja oppia löytämään sekä itsepuolustustaito että harmonia: harmonia oman itsen tervehenkisten puolten välillä, yhteisön toisten jäsenten kanssa ja maailmankaikkeuden kanssa. Meillä oli aikidoleiri eli viikonloppuna treenit kahdesti päivässä ja vetäjänä kai Igarashi-sensei japanista. Mutta tätä loppua en niin muista, mieleeni vain tuli äsken hämärä muistikuva tai mielleyhtymä, että joku olisi silloin väittänyt jonkun leirin osallistujan tai parinkin pahantahtoisen naisen siellä murhanneen japanilaisen vetäjän ja sen sain kuulla samassa rakennuksessa mutten samassa huoneessa ja leiriläisiä oli kymmenittäin eri pukuhuoneissa, käytävillä yms. Niin olisin sitten yrittänyt suoria leirin ilmapiiriä: "terveesti, elähdyttävästi, miellyttävän tunnelman tapaan tiedostavasti ja hyväätehden, reippaan liikunnasta pitävästi, hyväntahtoisia puolia toisista ja yhteisöstä löytäen ja muistaen, leirin askareissa viihtyen, hyvää toivoen, keho parantuen, hengellisesti tilaa saaden kukin leiriläinen, joka sellaista silloin kaipasi, heräten eloon kuin uuteen aamuun, saaden tilaa itselleen siitä, että muut jo lähtevät salille, omia aikojaan tavallisesti tervehtyen mukaviin puuhiin lähtien, saaden ystävällisistä hyväätoivovista nuorista naisista ym tervehenkisistä voimia ja irkistystä, päästen uuteen alkuun, ja leirin tutun viihdyttävän toimeliaisuuden kantamaksi". Niin sen leirin sitten kai veti Igarashi-sensei, mutten muista kuin että tavallaan oli kiva leiri ja tavallaan meininki räsähteli, kun jotkut naiset yksilöinä olivat kiinnostuneita, oppisivatko murhaamisesta jotakin taistelulajiharrastuksensa myöten.

sunnuntai 2. lokakuuta 2016

B395. Lukihäiriö ja vain yliopisto-opiskelijat tms malleina

Lukihäiriössä ihminen hahmottaa lukemansa sanat jotenkin väärässä järjestyksessä, mitä kai tapahtuu, kun ottaa mallia niistä, joilla on paljon enemmän kokemusta ja jotka tavoittelevat oikeinkirjoituksen sijasta jotakin muuta, esim. taiteellista ilmaisua, uskontoa tai oman näkemyksen mukaan lukiessa pohtimista eikä niinkään orjallisesti tekstiä myöten. Eli jos tuottaa vaikeuksia hahmottaa, missä järjestyksessä kirjaimet olivat ja mikä sana oli kyseessä, niin auttaisi ottaa mallia vain niistä, jotka lukevat ihan perustavalla ja kiinnittävät huomiota oikeinkirjoitukseen onnistuneesti, siis palikkajärkisemmistä ja nuoremmista, esim. koululaisista, joilla on hyvä oikeinkirjoitusta tai parikymppisistä yliopisto- tms opiskelijoista, ehkä jopa kolmikymppisistä muttei sen vanhemmista ainakaan opetteluvaiheessa eikä niistä, jotka haluavat jo vaihtaa jollekin muulle tasolle, esim. taiteelliseen ilmaisuun tai uskontoon.

keskiviikko 28. syyskuuta 2016

B394. Tervola-nimestä ja tautien parantumisesta

Minua hämmästyttää, että näitä parannusyritelmiä onjo näin paljon: yli 390 kohtaa näissä blogeissa, vaikka osa onkin jotakin muuta hölinää, mutta yli 350 kohtaa kumminkin parantamistakin. Äitini joskus kertoi Tervola nimen ajoista, ettei niitä tauteja sitten kai niin ollut, mummi kertoi kuin eivät olisi niin sairastelleet, melkein ollenkaan, ketkään siellä sillä seudulla, olivat tereet elämäntavat hyvin hallussa niin, eivät sitten sairastuneet mutta onnettomuuksia on varmaan täytynyt olla, mutta onko se kun terveesti tekee niin varoo eikä silloin niin onnettomuuksiakaan satu - tms. Tervola-paikkakuntaa Lapissa vaivaa äitini mukaan talvi ja kaamos, muuten sen vaikutus olisi kuulemma suuresti positiivisempi mutta Lapissa on rankkaa talvikausi ja kesäkin niin lyhyt, ettei se yhtä hyvin jaksa kantaa kuin Etelä-Suomessa. Helsingin nimi on melkein Healthsing, suomeksi Tervola. Ja siellä tosiaan oltiin enemmän terveet elämäntavat -harrastuneita kuin täällä Savonlinnassa. Voiko olla, että taudit katoaisivat, ne opittaisiin parantaamaan, kaikki oppisivat eivätkä niin sairastuisi, jos Helsingin nimeen tekisi tuon muutaman kirjaimen eron: Healthsing? Kuulostaa kaukaa haetulta mutta onko se? Terveys on hyvä tärppi, opettaa terveenä pysymistä ja onnea sekä korjaamista ja parantumista, parantamistakin. Helsinkiläisillä on jo tämänsuuntaista osaamista, joten olisiko se sittenkään niin kovin suuri askel, kun motivaatiota kumminkin on.

perjantai 23. syyskuuta 2016

B393. Muistisairas vanhus lähtee vaeltelemaan ja tasoisensa seura & lista projekteistaan

Olen nyt kolmisen vuotta asunut kerrostalossa, jossa asuu paljon vanhuksia, ja jotakin tuosta vanhusten elämänmenosta tarttuu: harrastetaan taiteita, etenkin maalaamista, ja uskontoa sekä etsitään uusia parempai ratkaisuja vanhoihin ongelmiin, jotka vaivaavat monia nuoremmalla iällä. Niin taidot kohisten kasvavat joltain osin mutta toisaalta samalla jää vanhoja tekemisiä ja tekemisentapoja joko pois tai paljon vähemmälle käytölle kuin ennen ja se puolestaan vieraannuttaa omasta tutusta perspektiivistä ja elämäntavasta. Samaa vieraantumista tuovat uudet ratkaisut: ei enää ollakaan ojassa, pakkojen kourissa, yhtä uraa kulkemassa, vaan pärjätään hyvin verrattuna entiseen ainakin samoissa tehtävissä ym samantapaisissa ja opitaan vikkelään: se, mikä ennen olisi ollut kuukausien projekti, onkin kenties jo menestyksellisesti suoritettu viidessä minuutissa ja ohitse. Niin oma perspektiivi muuttu hämmästyttävästi: lähdetään mukaan uuteen kiehtovaan, opitaan, osataan, kyllästytään ja lähdetään etsimään uutta. Muisti toimii yleensä parhaiten työmuistina yhden perspektiivin ja maailmankuvan sisällä, mutta uusille taidoille tyypillistä on, että ne vaativat maailmankuvan, tekemisentavan ja elämäntavan muutoksen, mikä käy, jos muistaa projektin hyvin, mutta jos välitä on unohtunut muutama tai vaikka satojakin projekteja, niin perspektiivi tuntuu vaeltavan holtittomasti. Siksi itselle olisi hyvä lista ainakin viimeaikaisista projekteista, pitäisi sitä kuin poäiväkirjamerkintöjä mutta lyhyen ilmaisevalla kielellä, jotta eri perspektiivistä eri elämäntavasta käsin on helppo taas tavoittaa näkökulma, että mitä ja miksi ja millaista oli. Kanssa jos on oppinut taitavammaksi ihmissuhteissa ja tavatut ihmiset ovat elämäänähneempiä tai puhuvat syvällisempiä, niin kohtaamisetkin ovat sukelluksia eri maailmankuviin, osaamisiin ja elämäntapoihin. Ehkä niistä vaiukuttavaimpien isoimmin vaikuttaneista/ vaikutuksen tehneistä piirteistä kannattaisi pitää listaa ja jos arjen rutiinit eiät kiinnosta mutta ovat muuttunut aina silloin tällöin, niin vaikkapa eriväirsellä kynällä arjestakin jotakin, mistä nappaa itse hyvin kiinni että miten elin täällä, miksi, keitä nämä tuonnimiset ovat yms. Kanssa jos ihmine kyllästyy tai jokin menee yli hilseen ja ikään kuin tippuu pois muistista, niin omantasoinen seura olisi tärkeä, eli se voi rtarkoittaa asumisympyröiden vaihtamista ja eri päivittäistä seuraa tietoisesti valittuna, ilman, että kaataa samalla jotakin taakkaa muiden niskaan, esim. puolisinsa.
Toisaalta monta projektia, isoa ja pientä, voi sovittaa yhden maisemakuvan osiksi esim. siihen tapaan kuin sosiaalinen silmä havaitsee tuttavapiirin ja yhteisön ihmisiä ja samalla siihen tapaan kuin aistmusten virta vaikkapa kaupungilla kulkiessa on rikas elämäntapa, jonk hahmottaa kyllä, johon osaa viitata, vaikka siinä on kovin monta asiaa kerralla, mm paljon ihmisiä. Mutta tämä edellyttää, ettei arki ole ihan lättänä, turrutettu, kauhun murskaama ("teille on lääkäriaika varattuna" kun ihminen on enemmänkin uskonnosta harrastunut ja ei haluaisi muuten kuin omasta toiveestaan lääkäriin, mutta ikävät patistavat kaiken maailman böö'illä, joita keksivät huvikseen (osan aikaa ne ovat konkreettisia vaivan aiheuttamisia kuten vaivan aiheuttava aine juomassa tai uuden pahemman vaivan suuntaan vievän ihmiskontaktin lisääminen arkeen tai sitten valheita jotka maalailevat pikkujutusta kamalan taudin, joka pilaa elämänmahdollisuudet ja jonka aiheuttamisen paskajoukko ottaa tehtäväkseen porukalla)), älyllisesti matalantasoinen, aistivirikkeetön tms vaan tervehenkinen, vähän siihen tapaan kuin esim. http://tunteetjatekemisentapa.blogspot.fi/2016/07/suurista-tunteista.html  ja http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2014/03/terveet-elamantavat.html

torstai 22. syyskuuta 2016

B392. Poskiontelot & kuulo ja nurmikolla lojuminen

Joku minulle joskus kertoi, että kummassakin poskiontelossa kuuluu elää mato, jotenkin symbioosissa ihmisen kanssa. Jos mato voi huonosti esim. jonkin lääkityksen vuoksi tai on kuollut, niin kehon tuo osa tuppaa sairastelemaan ja ehkä särkemään. Silloin tarvitaan sinne uusi mato, joka mielellään tulisi. Mato on kai ihan pieni ja niitä on nurmikolla kesäisin, joten nurmikolla lojumalla ja toivomalla hyväö pikkumadoille ja toivomalla uutta matoa voisi saada poskionteloonsa uuden symbioottimadon.
Samaa väitetään kai korvista: korvassa kuuluu olla mato, joka pitää kuulon hyvänä. Jos mato puuttuu ja kuulo on sen vuoksi heikko, niin nurmikolla lojuminen auttaa, jos toivoo uutta matoa korvaansa. Mato voi kai myös tulla vanhaksi ja kaivata vaihtamista, esim. kerran kesässä.

keskiviikko 21. syyskuuta 2016

B391. Sanojen valinnasta

Olen tähän blogiin kirjoitellut vaikutelmiani siitä, miten sairauksia ja vaivoja voisi parantaa. Ne ovat pitkälti tavanomaisia pääkaupunkiseutulaisia huomioita tyyliin "minulla/miehelläni oli aamulla päänsärkyä. Niinpä aamupäivällä vain ..., mutta sitten iltapäivällä jo...", mutta niistä olen poiminut nuo alkeishuomiot, että miksi tehdä yksittäisiä valintoja ja valintojen osia, esim. jättääjokin pois tai joltakin osin seurata terveitä elämäntapoja tavallista paremmin.
En ole aloittanut vaikeista kimpuista, joissa on kyllä jokin kuva asiasta, mutta enemmänkin mielikuva kuin sanoilla tavoitettava. Vaan olen aloittanut helpoista, palikkajärkisesti jäsentyvistä arjesta tutuista asioista ja oppinut niistä ilmaisujen löytämistä. Yleensä on jokin elementti, johon haluan viitata, esim päänsärky tai veti jaloissa tai aamun heräilemisen ilmapiiri. Niinpä kiinnitän huomioni tuohon aihepiiriin mielikuvassani ja pyrin kommunikoimaan sen arkijärkisesti, ihmisen arkisen elämänymmärryksen, sosiaalisen silmän ja ilmiöiden selvään erottuvuuden mukaan saaden. Ja samalla rajaten ilmiön oikein sillä, mitkä ilmiöt siihen liittyen mainitsen, esim. istuuko ihminen, jonka jalkoihin veto, käy, onko hänellä viltti hartioilla, onko hän juuttunut lukemaan, yms.
Olen tarkoittanut ohjeet sairastavien tai vaivoja omaavien tai heidän ympäristönsä auttamisenhaluisten luettaviksi ja heille puhumiksi tai luettamiksi. Niinpä ohjeita pitäisi kyetä ymmärtämään sairaan sumuisemmalla ymmärryksellä, ei palkällä terminologisella, uurastavalla koulumaisella päällä. Siksi olen välttänyt terminologiaa ja kapulakieltä.
Ohjeita laatiessani olen yrittänyt miettiä, miten ohje menisi oikein, jos sairastava lähtee kokeeksi seuraamaan sitä, ja jättänyt pois niitä kommunikaation soia, joista tulisi jotenkin huono vaikutus, esim. että elävöittävä olisi samalla sosiaalisella silmällä hahmottava, kun niihän siinä käy muttei se ohjaa oikeaan suuntaan, jos sen mainitsee.
Olen käyttänyt puhekielenomaista kieltä osin siksi, että haluan kommunikoida selkeästi, sairaallekin, että nämä ovat vain minun vaikutelmiani, eiät mikään oppirakennelma. Toisaalta olen käyttänyt koulutetun järjen tapaista lähestymistapaa siksi, että sitä niin monet ymmärtävät: se luo sillan sinnekin, mistä kommunikaatioyhteysmuuten olisi katki, ja siksi että siihen ovat monet niin tottuneita, että kai sen suuntaan hiukan jaksavat ponnistaa sairainakin..

tiistai 20. syyskuuta 2016

B390. Pyörtyminen ja kasvien ja hyönteisten ajatteleminen

Jos joku on pyörtynyt, häntä joko vain huimasi tai sitten hän oli myös muuten jotenkin sairas tai huonossa kunnossa. Auttaisiko koskettaa häntä sääreen tai käsivarteen ja ajatella kevyen elävöittävää kuten kasveja ja hyönteisiä.
Jos sinua huimaa ja uhkaat pyörtyä, auttaisiko ikään kuin nojata ilmaan kuin nojaisi huoneilman lämpöiseen ilmaan kuin uimarannalla veteen, ja ajatella elävöittävää kevyttä kuten vihreitä kasveja ja hyönteisiä. Kenties kävellen vaihtaa paikaa vaikkapa viereiseen huoneeseen, toiselle puolen huonetta tms.

maanantai 19. syyskuuta 2016

B389. Myyräkuume ja myyrän lämmönsäätelyn tyypin tunnistaminen oikein

Syksyllä ainakin osa myyristä hakeutuu sisätiloihin ja ihmisillä on niiden ulosteista ym myyräkuumetartuntavaaara.
Myyrä on elänyt ulkona ja varautuu talveen. Sen lämmönsäätely tuottaa siis kovaa lämpöä ja se aikoo elää ihan sisätiloissa, koska on kai jo pahemman kerran vilustunut ulkona. Ihminen sen sijaan on ulkoilurientoitunut koko talven ja meneväinen eikä pelkkä lukutoukka, sisätilatkin ihminen hahmottaa koko elämänpiirin osina eikä laatikkomaisina nurkkauksina, joissa kököttää pitkiä aikoja kuin insinöörinörtti.

maanantai 5. syyskuuta 2016

B388. Jaksamattomuus ja hidastuminen vanhemmalla iällä ja vapaat kiehtovat perustekemiset

Olen vasta 45-vuotias ja muuttanut pääkaupunkiseudulta Savonlinnaan, issä naapureista osa vanhuksia, niin että lieneekö tässä elämänrytmin hidastumisessa nelikymppisen tyyliä vai vanhuksilta vaikutetta ja uudelta maalaisemmalta paikkakunnalta?
Nelikymppisenä ihminen katsotaan jo vanhemmistaan aikuistuneeksi niin, ettei enää nojaa näihin ja kysele heiltä mielipidettä avuksi johonkin. Niinpä nelikymppinen on enemmän omilla teillään. Siinä, missä aiemmin vilisti vaputeen, niin nyt tekee muutaman oman perusvalinnan ja yrittää juurtua siihen, missä viihtyisi. Eli karkaavan sijasta on nyt juurtumista opetteleva ja siihen keinoina usein ruoka, kotielämä, kai jutustelu, jo läsnä olevien asioiden diggailu, mikä tietenkin on paljon hitaampaa kuin poisvilistäminen.
Jos pitää asuinseutunsa vetonauloista, niin myös ehkä sen esineistöstä yms ja tavallaan pitää seuraa sen tyypin ihmisille, jotka niitä laativat, ja käsitöit yms tuotteita tekevät kai tekevät tuotteista mukavia osin sillä, että syövät itsensä kylläisiksi, niin tuote ei ole skrääk työmäinen vaan mukavaan elämään sopiva. Ja niin kodin esineistökin ym paikoissa huonekalujen tyyli yms hidastaa, mihin kai auttaisi olla vauhdikkaammin toimelias itse edes osan aikaa ja tehdä hiukan käsitöitäkin, jotta olisi oma vauhdikkaampaan elämään sopiva versio mielessä.
Iän tuoman kokemuksen myötä jotkut päivän askareet muuttuvat helpoiksi niin, että jos on muissa mietteissä, niin ne menevät ohitse lähes huomaamatta, ja niin on koko päivän vähän kuin ei tekisi paljoakaan. Tarttis kai karsia ok tekemisistä noita muita huomionkiinnittäjiä pois ja tehdä vapaamuotoisesti. Esim. että jos menee torille niin ei mieti sitä jutustelun kannalta, kun jutustelu on hidasta, vaan vaikkapa pyöräilyn tai lokkien.
Jos harrastaa taiteita, uskontoa ym vaikeatajuista, niin samaistumisryhmään helposti tulee niitä nuorempia, jotka lukevat noista aiheista, vaikkeivät niitä yhtä hyvin ymmärrä, ja niin tekemisentapa lätistyy. Siksi pitäisi olla laatutietoisempi siitä, millainen ihminen on, niin kuin parikymppisenä omaa paikaa maailmassa etsiessä.

sunnuntai 4. syyskuuta 2016

B387. Kiinalaisten liikunnallisten lahjojen puute ja tunnelmataju

En nyt tätäkään tiedä, mutta kun äsken kuulin jonkun naisen kapuavan portaita ja puheäänestään päätelen hänellä oli lähes vammaisuuteen asti könpelöt liikkeet ja se kai johtui kiinalaisten miesten matkimisesta mielitekona, niin onko sitten kiinalaisilla miehillä usein kovin kömpelöt liikkeet ja miksi? Kiinalaisten miesten tavassa hahmottaa kroppansa näyttäisi olevan jotakin muotoutumatonta, epäselvää, sotku kuin jos olisivat sosiaalisen ympäristönsä osaksi ottaneet muun muassa kiinalaisen, joka on seksuaalisuudeltaan fetisisti varsin palikkamalliseen rakennettuun ympäristöön päin, esim. koneet, veturi, rakennukset, käytännön työ työkaluin niiden kanssa, tms, niin sitten olisi tuosta rakennetun piirteiden kanssa tekemisissä olemisesta tulut se häiritsevä reagoimaton osa liikkumiseen, joka ei toimi. Eli eivät muut kiinalaiset saisi noiden kanssa olla sosiaalisia silloin, kun on liikunnan aika. Ja mites nuo rakennetun kanssa olijat sitten? Kunnollinen objektiivinen ajattelu, jota ehkä mielellään vaalisivat, on rakenteet hahmottavan maisemakatseen tyyppinen ja siinä monimutkaisuuden ja havaintokyvyn osalta treenaa hyvin puiden katseleminen, mik opettaa myös tunnelmatajua, siis sanastoa "harva", "tiheä", "aukenee", "läikkä", "raja" yms sekä elämänalueiden tajua, esim. "liikuntaan liittyvä" tunnelma, "lounastauon" tunnelma yms, mikä liikkuessa olisi hyvä kieli hahmottaa liikeet: "tempaisen jalan mukaani, kurotan, tunnustelen missä on maanpinta, tuon jalan lähelleni, hellitän, ulotun kauemmas, yms"

perjantai 2. syyskuuta 2016

B386. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXII * Toipumisesta

Niin kuin tulee mieleen siitä, että jostakin käsien toiminnan ongelmasta toipuvan ehkä olisi hyvä joskus askarrella joulukorsteita, niin muussakin toipumisessa on kai samantapaisista elementeistä hyötyä:
Uskonnon tuki ja rukous, yhteisön hyvä tahto, samanmielisten seura
Kovin hyvin onnistuvasta joulu, tunteiden lämpö, uskonto, kauniit koriste-esineet, taide, luonto, tunnelmataju, omat vapaamuotoiset ideat, positiivisin tuntein ohjattu arkijärjen avulla, niin silloin onnistuva luo mallia, tietä elämässä muussakin onnistua. Hyvin onnistuvassa on monta hyvää piirrettä onnistumisiin ylipäätään, ja sellaisesta on muutenkin hyvä ottaa mallia.
Tunteenomaiset tavoitteet, niitä höpsöyden vuoksi pois karsimatta auttavat löytämään reittejä, tekemisentapoja, valintoja, tottumuksia ja elämäntapoja, joista oma vaistomainen ymmärrys sanoo että ne ovat hyvät, vaikkeivät omat tottumukset tai tuttujen uomat niitä tukisi.
Tunnelmataju niin kuin koristeita tehdessä, joulu ja käsityöt, kivan valitseminen, on yleensä taitojen ja lahjakkuuksien vaatiman virittäytymisen ja havainnonteon tärkeä elementti. Ja niin siitä on hyvä olla touchi, mitä tuo myös mm luonto ja laulut sekä uskonnollisuus ja elämänviisaus.
On hyvä puuhata kaikenlaista kivaa, olla elämässä niin hyvin kiinni ja saada virikkeitä ja harjaannusta, elää aktiivisemmin, olla paremmassa kunnossa ja pysyä terveempänä, olla tiellä, joka vie parempaan.

keskiviikko 31. elokuuta 2016

B385. Noidannuoli ja lämpö, hyvä mieli & vatsalihakset kantavat

Noidannuoli on kai aika äkkiä alkava selkäkipu, joka on juonteena selässä jossakin kohden. Syynä kai viileys ja apeus. Siihen auttaisi kai kunnolla lämmin keho, parempi mieli ja hyväntuulisella vireellä kantava vatsan lihaksisto, siksi kai myös hyväntuulinen toimeliaisuus ja lämmin ateria.

Katso myös Kivut energianpuutteesta ja
Selkäkivut

torstai 25. elokuuta 2016

B384. Krooniset säryt ja kauttaaltaan lämmin keho

Eilisessä lehdessä(?) oli juttu kroonisista kivuista. En sitä lukenut, mutta kuvan miehellä ainakin oli kylmänsärkyjä: liian viileä keho kuin talvella ulkoillessa joillakin. Kehon pitäisi olla kauttaaltaan ihan lämmin, siis myös pinnan ja lihasten, ihmisen omaa tervettä normaalilämpöä, jossa sisäelimetkin. Jos ihon pinta on viileä, niin sen yleensä tuntee kädellä. Terve normaalilämpö tuntuu lämpöiseltä kädellä ksokettaessa. Liian viileän kehon, särkyihin asti viileän, voi huomata myös talviulkoilun, esim. hiihtoretken tyyppisestä tunnelmasta. Lämmittelyohjeita monta http://opisuomalaisuus.blogspot.fi/2015/01/viileaan-sopeutuminen.html ja samassa blogissa vuodenajoista, mitä on hyv alkaa lukea loppukesästä lämpimänä pysymisen kannalta.

tiistai 23. elokuuta 2016

B383. Ihmeparannusohjeyritelmä XXXI * Kiinnitä huomiota sosiaalisiin vaikutteisiin yms

Eri ihmiset tekevät asiat eri tavoilla. He myös elävät eri tavoilla ja eri näkövinkkelistä sekä eri taitojen varassa. Heille sopivat eri asiat ja niinpä he samoissa tilanteissa tekevät eri ratkaisuja: yleensä, jos saavat vapaasti valita eivätkä ole muiden neuvomina tai ohjailemina liiaksi, niin itselleen sopivia, mutta ne eivät ole välttämättä tai edes yleensä sellaisia, että ne sellaisenaan tai ollenkaankaan sopisivat muille vastaavassa tilanteessa olijoille. Esim. jos jollakin on kova särky, niin hän etsii siihen huojennusta heti. Mutta mikä on kenellekin kova särky ja mikä ketäkin huojentaa. Joku voi tarvita paremman elämänvalinnan, toinen särkylääkettä ja kolmas haluta tarveyskeskukseen. Pitäisi kuulostella eri valintoja, huomaten ovatko ne itsen henkisiä ihmisiä, samoissa asioissa viihtyviä, samoihin asioihin turvaavia, samantasoisia taidoiltaan, samoja ratkaisuja käyttämään kykenemättömiä, yhtä kypsiä, yhtä soimeen tulevia noiden ratkaisujen myötä tekemisiin tulevien ihmiskontaktien kanssa, samanlaiset tulevaisuudentoiveet omaavia, samanlaisessa elämäntilanteessa, samanlaisella kluonteenlaadulla ja kestokyvyllä, samoilla energisyyden lähteillä kuin sinä. Ja jolleivät ole, niin heihin pitäisi pitää etäisyyttä niiltä osin kuin he ovat erilaisia tai heidän erilaisuutensa vaikuttaa heidän päätöksiinsä. Ja itseään pitäisi kuunnella, omia tunteitaan, ei maalailla mörköjä kuten sinun oloasi tavoittamaton läheinen, jota vastuu huolettaa tai vaiva häiritsee tai jolle tyylilajisi on liian erilainen, rasite. Itse tiedät, miltä tuntuu, mitä muutakin osaat tai pystyt kuuntelemaan kuin lähipiirisi, joten satsaa myös omaan viisauteesi, omiin tuntemuksiin, äläkä niin huoleen, vaan positiivinen mieli auttaa parantumisessa, samoin tervehenkisyys ja liian sairaan toolin välttäminen.

Tämä blogi on jatkoa parantamisaiheisille blogeilleni

Tämä blogi on jatkoa blogeilleni, joihin olen kirjannut vaikutelmiani siitä, miten tauteja ja vaivoja ehkä voitaisiin parantaa:
http://parantamisesta.blogspot.fi  kohdat 1. - 213. sekä sadan kohdan kokoelmat ja hakemisto
ja http://parantamisesta2.blogspot.fi  kohdat A214. - A382.
Tähän blogiin http://parantamisesta3.blogspot.fi  tulevat siis kohdat B383. -  ->

Aiemmilla osilla on nyt ollut katselukertoja ekalla reilut 2300 ja tokalla reilut 500.